Kiinteistöihin sijoittaminen arvopaperimarkkinoilla - osakesijoitukset verrattuna rahastosijoituksiin
Kujala, Kaj (2016)
Kujala, Kaj
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703032915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703032915
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä esitellään kiinteistösijoittamista eri muodoissa. Nämä muodot voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään: suora kiinteistösijoittaminen ja epäsuora kiinteistösijoittaminen. Suorassa kiinteistösijoittamisessa ostetaan kiinteistö, maapohja, asunto- tai keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeet. Epäsuoriin kiinteistösijoituksiin puolestaan luetaan sijoitukset listattuihin kiinteistösijoitusyhtiöihin sekä listaamattomat sijoitusinstrumentit, kuten rahastot.
Tämä opinnäytetyö on vertaileva tutkimus, jossa keskitytään epäsuoriin kiinteistösijoituksiin, koska ne ovat tavallisille kansalaisille helpommin saavutettavissa, kuin suorat kiinteistösijoitukset. Epäsuorat kiinteistösijoitukset eivät vaadi suurta alkupääomaa ja niiden riskit ovat hyvin hallittavissa, koska ne ovat luonteeltaan likvidejä sijoituksia.
Työssä käydään aluksi läpi kiinteistösijoittamista yleisellä tasolla ja tarkastellaan kiinteistösijoittamisen eri muotoja kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tämän jälkeen tarkastellaan osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen perusteita kummankin sijoitusmuodon etujen, haittojen sekä verotuksen näkökulmasta, jonka jälkeen esitellään tutkimuksen vertailukohteet.
Vertailukohteiksi valikoitui Helsingin pörssistä kiinteistösijoitusyhtiöt Citycon Oyj, Technopolis Oyj sekä Sponda Oyj. Rahastojen puolelta tutkimukseen otettiin mukaan Sijoitusrahasto Odin Kiinteistö, Sijoitusrahasto eQ Eurooppa Kiinteistö sekä Sijoitusrahasto Danske Invest Kiinteistö K. Kiinteistösijoitusyhtiöiden valinnassa rajauksena toimi se, että yhtiön oli oltava listattu Helsingin pörssissä. Rahastojen valinnassa rajauksena oli, että rahasto on kooltaan yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuutta hallinnoiva. Lisäksi kaikilla vertailukohteilla tuli olla yli 10 vuoden toimintahistoria.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että onko kannattavampaa sijoittaa kiinteistöihin suorina osakesijoituksina kyseisten kiinteistösijoitusyhtiöiden kautta vai rahastosijoituksina kyseisten rahastojen kautta. Tutkimus on tehty yksityissijoittajan näkökulmasta.
Tutkimuksessa verrataan valittujen yhtiöiden ja rahastojen tuottoja sekä riskejä toisiinsa. Menetelmänä käytetään kustakin vertailuryhmän kohteesta löytyviä historiallisia tietoja. Tiedoista on muodostettu kattavasti tunnuslukuja, joiden avulla vertailu on helposti ymmärrettävissä. Lopuksi on tehty yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja niihin liittyvät johtopäätökset.
Tutkimus ei ole sijoitussuositus, vaan tarkoituksena on tuoda esiin, että minkälaisia mahdollisuuksia ja toisaalta minkälaisia uhkia mihinkin sijoituskohteeseen liittyy. Tutkimuksessa ei oteta kantaa yhtiöiden ja rahastojen tulevaisuuden arvon kehitykseen. Tutkimus on tehty vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana.
Tämä opinnäytetyö on vertaileva tutkimus, jossa keskitytään epäsuoriin kiinteistösijoituksiin, koska ne ovat tavallisille kansalaisille helpommin saavutettavissa, kuin suorat kiinteistösijoitukset. Epäsuorat kiinteistösijoitukset eivät vaadi suurta alkupääomaa ja niiden riskit ovat hyvin hallittavissa, koska ne ovat luonteeltaan likvidejä sijoituksia.
Työssä käydään aluksi läpi kiinteistösijoittamista yleisellä tasolla ja tarkastellaan kiinteistösijoittamisen eri muotoja kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tämän jälkeen tarkastellaan osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen perusteita kummankin sijoitusmuodon etujen, haittojen sekä verotuksen näkökulmasta, jonka jälkeen esitellään tutkimuksen vertailukohteet.
Vertailukohteiksi valikoitui Helsingin pörssistä kiinteistösijoitusyhtiöt Citycon Oyj, Technopolis Oyj sekä Sponda Oyj. Rahastojen puolelta tutkimukseen otettiin mukaan Sijoitusrahasto Odin Kiinteistö, Sijoitusrahasto eQ Eurooppa Kiinteistö sekä Sijoitusrahasto Danske Invest Kiinteistö K. Kiinteistösijoitusyhtiöiden valinnassa rajauksena toimi se, että yhtiön oli oltava listattu Helsingin pörssissä. Rahastojen valinnassa rajauksena oli, että rahasto on kooltaan yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuutta hallinnoiva. Lisäksi kaikilla vertailukohteilla tuli olla yli 10 vuoden toimintahistoria.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että onko kannattavampaa sijoittaa kiinteistöihin suorina osakesijoituksina kyseisten kiinteistösijoitusyhtiöiden kautta vai rahastosijoituksina kyseisten rahastojen kautta. Tutkimus on tehty yksityissijoittajan näkökulmasta.
Tutkimuksessa verrataan valittujen yhtiöiden ja rahastojen tuottoja sekä riskejä toisiinsa. Menetelmänä käytetään kustakin vertailuryhmän kohteesta löytyviä historiallisia tietoja. Tiedoista on muodostettu kattavasti tunnuslukuja, joiden avulla vertailu on helposti ymmärrettävissä. Lopuksi on tehty yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja niihin liittyvät johtopäätökset.
Tutkimus ei ole sijoitussuositus, vaan tarkoituksena on tuoda esiin, että minkälaisia mahdollisuuksia ja toisaalta minkälaisia uhkia mihinkin sijoituskohteeseen liittyy. Tutkimuksessa ei oteta kantaa yhtiöiden ja rahastojen tulevaisuuden arvon kehitykseen. Tutkimus on tehty vuoden 2016 kesän ja syksyn aikana.