Elämäni kuva- ja värityskirja kaikilla raaka-aineilla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kokemusta ja ymmärrystä taiteilijuudesta fenomenologisin ja narratiivisin menetelmin, Laurel Richardsonin etnografista tutkimusotetta mukaillen. Omakohtaisuus teos- ja työpäiväkirjojen kautta avaa opinnäytetyötä kehittämishankkeen suuntaan. Empiirinen aineisto koostuu teos- ja työpäiväkirjoista usean vuoden ajalta. Osa merkinnöistä on syntynyt reaaliaikaisesti opinnäytetyötä kirjoittaessa. Käytetyt lähteet ja niiden soveltaminen teos- ja työpäiväkirjojen analysoinnissa syventävät näkemystä.

Laadullisen opinnäytetyön aineistona ovat teos- ja työpäiväkirjat, joiden kautta kuvataan muutosta taideterapeutin ja taidepedagogin työminästä kohti taiteilijan ammattia, taiteilijuutta. Opinnäytetyö kuvaa taideterapian yhteydessä usein esitetyn ”asiakas, taide ja terapeutti -vuorovaikutuskolmion” muuntumista monitahoiseksi taiteilijan tetraedriksi, jossa taide on kaiken keskellä. Opinnäytetyö rakenteellistaa ja selkeyttää kirjoittajan taiteilijuutta ja kuvaa hänen suhdetta taidepedagogin ja taideterapeutin työn sekä taiteilijuuden välillä.

Tutkimuskysymyksenä opinnäytteessä kysytään mitä on kirjoittajan taiteilijuus? Opinnäytetyössä analysoidaan kokemusta taiteilijana ja kuvaan, kuinka taitelijuus on muovautunut kahden taidenäyttelyn välillä (Tila-galleria ja Kiasma popup ja taidepaja). Termiä taiteilijuus käytetään identiteetin osana; taiteilija ja taiteilijuus, kuten esim. äiti ja äitiys.

Opinnäytteessä kuvataan päiväkirja-aineistosta nousseita elämän ja taiteen raaka-aineita: aistillista kokemuksellisuutta, eli aisti- ja elintarviketaidetta, vuorovaikutustaidetta, eli sosiaalisia tunteita ja empatiaa koskettavaa taidetta sekä serendipisyyttä, onnekkaiden sattumien ja löydösten summaa.

Teos- ja työpäiväkirja-aineiston kautta voidaan päätellä, että kirjoittajan taiteilijuus ei ole staattista ammatillisuuden kehittämistä. Se on sisäisen pakon synnyttämää, lahjaksi saatua luovuutta, joka tulee todeksi varhaisessa vuorovaikutuksessa ja vahventuu potentiaalisen tilan turvin. Taiteilijuus ei ole valintakysymys, se on meissä kaikissa.

This thesis is a study of experience and understanding of being an artist with phenomenologic and narrative methods applying the ethnographic research approach by Laurel Richardson. Personal involvement through working diaries widens the scope of the thesis towards a development project. The empirical material is a collection of working diaries from several years. Part of the notes has emerged in real time while writing the thesis. The sources used and applied to the analysis of the working diaries deepen the insight

The material of the qualitative aspect of the thesis is the working diaries through which the change of the art therapist and art pedagog towards being an artist by profession is described. The thesis describes the transformation of "the interactive triangle of the customer, art and the therapist" often associated with art therapy, to a multifaceted tetrahedron of an artist, where the art is the centerpiece of everything. The theses provides structure and clarity of being an artist as experienced by the author and her relationship between being an art pedagog / art therapist and being an artist.

The research question of the thesis is "what does being an artist mean for the author?" The thesis analyses the experience of being an artist and illustrates who being and artist has been shaped between two art exhibitions (Tila-gallery and Kiasma popup and art-workshop). The term "being an artist" is used to describe identity as equivalent of for example "mother and motherhood", i.e. artist and "artisthood"

The thesis describes the raw materials of life and art as emerged from working diary materials: the sensory experience i.e. the sensory and foodstuffs art, interactive art i.e. social feeling and empathy in art and serendipity, i.e. the sum on lucky chances, coincidences and findings.

The conclusion arising from the working diaries is that being an artist is not static development of professionalism. It is bred by gifted creativity driven by internal urge, the becomes real in early social interaction and gains strength with potential space. Being an artist is not a matter of choice; it is in all of us.