Männyn konekylvön onnistuminen kevät- ja syyskylvönä myrskytuhoaloilla
Nevalainen, Hanna (2017)
Nevalainen, Hanna
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703133193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703133193
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tapaustutkimuksena männyn koneellisen kevät- ja syyskylvön onnistumista Tornator Oyj:n myrskytuhoaloilla vuosina 2011 ja 2012. Tulosten pohjalta selvitettiin, mitkä eri tekijät vaikuttavat männyn taimettumiseen sekä sitä, eroavatko kevät- ja syyskylvö tässä suhteessa toisistaan.
Tutkimuskohteiden kuviot on kylvetty koneellisesti 2011 vuoden keväällä ja syksyllä sekä 2012 keväällä. Inventointikuvioita kertyi yhteensä 30 kappaletta, joiden yhteispinta-ala oli 107,8 ha. Kaikilla kuvioilla maanmuokkaustapa oli äestys, joten muita muokkausmenetelmiä ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Inventointi suoritettiin käyttäen systemaattista linjoittaista ympyräkoealamenetelmää, jossa koealasäde oli 3,99 metriä.
Aineiston analyysissä käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa.
Taimien kokonaismäärää ei arvioitu tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen luokittelussa ei otettu kantaa täydennysviljelyn tarpeeseen, koska muiden puulajien kasvatuskelpoiset
taimet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Tulosten perusteella keväällä tehdyt konekylvöt olivat onnistuneet hieman paremmin kuin syksyllä kylvetyt myrskytuhojen uudistusalat. Kevätkylvöissä männyn taimien keskiarvo oli 3 924 kpl/ ha ja syyskylvöissä 3 581 kpl/ha. Taimiluokassa ”epäonnistunut” (alle 1 000 kpl/ha) ei ollut yhtään kuviota.
Tutkimuskohteiden kuviot on kylvetty koneellisesti 2011 vuoden keväällä ja syksyllä sekä 2012 keväällä. Inventointikuvioita kertyi yhteensä 30 kappaletta, joiden yhteispinta-ala oli 107,8 ha. Kaikilla kuvioilla maanmuokkaustapa oli äestys, joten muita muokkausmenetelmiä ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Inventointi suoritettiin käyttäen systemaattista linjoittaista ympyräkoealamenetelmää, jossa koealasäde oli 3,99 metriä.
Aineiston analyysissä käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa.
Taimien kokonaismäärää ei arvioitu tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen luokittelussa ei otettu kantaa täydennysviljelyn tarpeeseen, koska muiden puulajien kasvatuskelpoiset
taimet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Tulosten perusteella keväällä tehdyt konekylvöt olivat onnistuneet hieman paremmin kuin syksyllä kylvetyt myrskytuhojen uudistusalat. Kevätkylvöissä männyn taimien keskiarvo oli 3 924 kpl/ ha ja syyskylvöissä 3 581 kpl/ha. Taimiluokassa ”epäonnistunut” (alle 1 000 kpl/ha) ei ollut yhtään kuviota.