Männyn konekylvön onnistuminen kevät- ja syyskylvönä myrskytuhoaloilla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tapaustutkimuksena männyn koneellisen kevät- ja syyskylvön onnistumista Tornator Oyj:n myrskytuhoaloilla vuosina 2011 ja 2012. Tulosten pohjalta selvitettiin, mitkä eri tekijät vaikuttavat männyn taimettumiseen sekä sitä, eroavatko kevät- ja syyskylvö tässä suhteessa toisistaan. Tutkimuskohteiden kuviot on kylvetty koneellisesti 2011 vuoden keväällä ja syksyllä sekä 2012 keväällä. Inventointikuvioita kertyi yhteensä 30 kappaletta, joiden yhteispinta-ala oli 107,8 ha. Kaikilla kuvioilla maanmuokkaustapa oli äestys, joten muita muokkausmenetelmiä ei tässä tutkimuksessa käsitellä. Inventointi suoritettiin käyttäen systemaattista linjoittaista ympyräkoealamenetelmää, jossa koealasäde oli 3,99 metriä. Aineiston analyysissä käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa. Taimien kokonaismäärää ei arvioitu tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen luokittelussa ei otettu kantaa täydennysviljelyn tarpeeseen, koska muiden puulajien kasvatuskelpoiset taimet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tulosten perusteella keväällä tehdyt konekylvöt olivat onnistuneet hieman paremmin kuin syksyllä kylvetyt myrskytuhojen uudistusalat. Kevätkylvöissä männyn taimien keskiarvo oli 3 924 kpl/ ha ja syyskylvöissä 3 581 kpl/ha. Taimiluokassa ”epäonnistunut” (alle 1 000 kpl/ha) ei ollut yhtään kuviota.

The aim of the thesis is to find out the success of pine (Pinus sylvestris L.) direct seeding in 2011–2012. Research was performed in Tornator Oyj storm damage areas as a case study in the autumn and spring seeding in 2011–2012. Based on the results, the different factors that have an effect on the growth on plants were studied. And also, if there were any differences between spring and autumn seeding in this relation. All forest sites in this study were direct-seeded in 2011 during spring and autumn as well as in the spring 2012. The total number of the fores sites in this study was 30, and the total study area was 107.8 square meters. All the sites were prepared by harrowing. Material was collected by generating a systematic, straight lined experimental circular sample plot network to the sites. The 3.99 meter radius of experimental plots were used. Theresearch materials were analysed by SPSS-software. In this study, only the valid pine plants were studied. Other quality seedling species are not noticed in this study and he need of repair planting is not noticed in this study classification. On the bass of the results, spring direct seeding had succeeded a little bit better than with autumn seeding. The arithmetic mean of pine seedlings in spring seeding was 3924 specimens per square meter. There was not any forest stands in seedling classification “unsuccessful” (<1 000 specimens per square meter).