Verksamhetsmodell för hjärtsviktsmottagning inom Jakobstads social- och hälsovårdsverk : -med fokus på patientens egenvård

Abstract

Syftet med denna studie var att kartlägga hjärtsviktspatienternas egenvårdsaktiviteter för att kunna erbjuda bästa tänkbara stöd i egenvården och bibehålla en god livskvalitet samt minska på avdelningsintagningar på grund av förvärrade hjärtsviktstillstånd. Syftet var också att skapa en verksamhetsmodell för hjärtsviktsmottagning inom Jakobstads social- och hälsovårdsverk. Frågeställningarna var: Vilka stödåtgärder behövs för att hjärtsviktspatienternas egenvård skall förbättras? Hur bör hjärtsviktsvården inom Jakobstads social- och hälsovårdsverk organiseras?

Studien genomfördes som en enkätundersökning riktad till hjärtsviktspatienter som var intagna på avdelningen för inremedicin och lungsjukdomar eller besökte hjärtskötarmottagningen inom Jakobstads social- och hälsovårdsverk. Data-analysmetoderna var kvalitativ innehållsanalys och statistisk analys. Undersökningen hade både ett kvalitativt och ett kvantitativt närmelsesätt.

Resultatet visade att hälften av informanterna inte kände till den bakomliggande orsaken till sin hjärtsvikt och största delen hade inte kunskap om hur de kan förebygga förvärrade hjärtsviktstillstånd. De flesta önskade få handledning gällande sitt sjukdomstillstånd under avdelningsvistelse eller hos hjärtskötaren. Områden där stödåtgärder borde riktas visade sig vara förebyggande information, livsstilsrådgivning, kontinuerlig patientuppföljning, stöd i egenvården och praktisk assistans. Upplevelsen av depression varierade bland informanterna. Egenvårdsaktiviteterna undersöktes med hjälp av europeiska beteendeskalan för egenvård vid hjärtsvikt. Informanterna var mest följsamma till att ta sina mediciner enligt ordination och minst följsamma till att ta kontakt till hälso- eller sjukvården vid snabb viktökning. På basen av resultatet från enkätundersökningen, tidigare forskning och teoretisk bakgrund utformades en verksamhetsmodell för hjärtsviktsmottagning inom Jakobstads social- och hälsovårdsverk.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa sydämen vajaatoimintapotilaiden itsehoitotoiminnat voidakseen tarjota mahdollisimman hyvää tukea potilaille itsehoidossaan ja siten ylläpitää elämänlaatua ja vähentää osastohoidon tarvetta. Tarkoitus oli myös luoda sydämen vajaatoimintahoitajan toimintamalli Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastoon. Kirjailija etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä tukitoimenpiteitä sydämen vajaatoimintapotilaat tarvitsevat itsehoidon suhteen? Miten sydämen vajaatoimintahoito tulee organisoida Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa? Potilaskysely suunnattiin sydämen vajaatoimintapotilaille, jotka olivat hoidossa sisätauti- ja keuhko-osastolla tai sydänhoitajan vastaanotolla Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa. Sisällön analyysi ja tilastollinen analyysi toimivat analyysimenetelminä. Tutkimusmenetelmät olivat sekä kvalitatiiviset että kvantitatiiviset. Tulokset näyttivät että puolet vastaajista eivät tiedä taustalla olevaa syytä sairauteensa ja suurin osa ei tiedä miten sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheita voi ehkäistä. Vastaajat toivoisivat ensisijaisesti neuvontaa terveydentilastaan liittyvistä asioista osastojakson yhteydessä tai sydänhoitajakäynnin yhteydessä. Alueet missä tukitoimenpiteet olivat tarpeellisia olivat ennaltaehkäisevä tiedonanto, elämäntapaneuvonta, jatkuva potilasseuranta, tuki itsehoidossa ja käytännöllinen tuki. Masentuneisuuden aste oli vaihteleva. Eurooppalainen käyttäytymisasteikko sydämen vajaatoiminnan itsehoidossa toimi apuvälineenä itsehoitotoimien tutkimisessa. Vastaajat olivat eniten taipuvaisia ottamaan lääkkeensä määräyksen mukaan ja vähiten taipuvaisia ottamaan yhteyttä sairaanhoitoon jos paino nousee äkillisesti. Potilaskyselyn ja entisten tutkimustulosten perusteella luotiin sydämen vajaatoimintahoitajan toimintamalli Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastolle.

The aim of this study was to explore heart failure patients` self-care activities to beeing able to offer the best possible support for improving their self-care activities and thereby preserve the quality of life and reduce hospitalization. The aim of the study was also to create a model for advanced practice nurse in the scope of heart failure in Pietarsaari hospital. Questions asked for the study were: What kind of support do heart failure patients need for improving their self-care activities? How should the hearth-failure care be organized in Pietarsaari hospital? A survey was directed to heart failure patients intaken in a ward for internal medicine and lung diseases or at the cardiac nurse`s appointment in Pietarsaari hospital. Content analysis and statistical analysis were used to analyze the data. The study had a qualitative and quantitative approach. The result of the study shows that half of the informants don´t know the reason to the heart failure and most of the informants don´t know how to prevent heart failure exacerbation. Most of the informants want tutorial about their disease at the cardiac nurse´s appointment or during ward stay. Preventive information, lifestyle counseling, continous patient follow-up, support in self-care and practical assistans were areas needed to be supported. The experience of depression was varying among the informants. The European heart failure self-care behaviour scale was used to examine the informants´ self-care activities. The informants were most pliable to taking their medicine as prescribed and least pliable to taking contact to the healthcare in situations of rapid weight gain. A model for the advanced practice nurse in heart failure care in Pietarsaari was created based on the result of this study and previous research.