"Nuorisotyöntekijä on mukavaa juttuseuraa" : Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluissa nuorten näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluissa nuorten vaikeiksi kokemia asioita ottaa puheeksi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat nuorten mielestä vaikuttavat luotettavaan dialogiin nuorisotyöntekijöiden kanssa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Webropol-kyselyllä nuorilta Huhtasuon, Korpilahden, Kuokkalan ja Palokan nuorisotiloilla, sekä Kuokkalan koululla ja etsivässä nuorisotyössä. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorisopalveluiden koulutus- ja kehitystarpeisiin.

Kyselyn tuloksia arvioitiin tarkastelemalla jakaumia, ja pohdinnassa niitä käsiteltiin teorialähtöisesti. Kyselyyn vastasi yhteensä 76 nuorta. Nuoret kokivat parisuhteeseen liittyvät asiat, etenkin seksin, vaikeina puheenaiheina. Iso osa nuorista ei osannut ottaa kaikkiin kysymyksiin kantaa, ja tämän myötä ”en tiedä” vastauksia tuli paljon, etenkin Kuokkalan koululta, sillä he eivät kokeneet olleensa nuorisotyöntekijän kanssa paljoa tekemisissä. Syyksi siihen, ettei vaikeista asioista voi puhua, koettiin eniten se, ettei nuorisotyöntekijä tunne nuorta. Rauhallisen tilan koettiin olevan helpottavin tekijä vaikeiden asioiden puheeksiottoon. Tytöt olivat selkeästi avoimempia ja valitsivat enemmän vastausvaihtoehtoja kuin pojat. Yli puolet pojista vastasi, ettei heillä ole tarvetta puhua nuorisotyöntekijän kanssa. Etsivästä työstä ei tavoitettu yhtään nuorta vastaamaan kyselyyn.

Puheeksioton tärkeys on koettu nuorisotyön kentällä joiltain osin keskustelua herättävänä aiheena. Avoin ja toimiva dialogi osana kokonaisvaltaista vuorovaikutusta ovat edellytyksenä nuoren autetuksi ja kuulluksi tulemiselle. Tutkimuksessa tuli ilmi, että luultavasti vaikka nuori ei puhuisi nuorisotyöntekijän kanssa henkilökohtaisista asioistaan, on hänellä joku muu turvallinen henkilö elämässään, kenelle puhua.

The purpose of the thesis was to determine topics that adolescents would find challenging to discuss in the youth work services of Jyväskylä. The aim was to examine the factors that, in young people’s opinion, affected a reliable dialogue with youth workers. The data was collected from adolescents in the Huhtasuo, Korpilahti, Kuokkala and Palokka youth centres and in the upper comprehensive school of Kuokkala as well as in outreach youth work by using a semi-structured Webropol survey. The results of the study can be utilized for the training and development needs within the youth services.

The data was evaluated by examining frequencies and using a theory-based content analysis. There were 76 responses to the survey. Issues related to relationship, and especially to sex, were found to be the most challenging topics by the adolescents. Many of them were unable to respond to all the questions, which led to “I don’t know” answers being common especially with the pupils of the Kuokkala upper comprehensive school because they thought that they did not interact with the youth workers very much. The reason for not being able to talk about challenging topics was mostly reported to be the fact that the youth worker did not know the adolescent in question. A peaceful space was seen as the most promotive factor for discussing challenging topics. The girls were clearly more sincere and chose more answer options than the boys. Over half of the boys said that they did not have the need to talk with a youth worker. There were no responses from the outreach youth work to the survey.

In the field of youth work, the importance of bringing up certain topics is, to some extent, seen as a controversial issue. An open and functional dialogue as part of holistic interaction is essential for helping and sympathizing with an adolescent. The study also highlighted the probability that even if adolescents do not discuss personal issues with youth workers, they are likely to have other persons with whom they can talk safely.