Valkomesikästä on moneksi
Saukkolin, Kalle (2017)
Saukkolin, Kalle
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273727
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää perustietoja valkomesikästä ja pohtia sen hyötyjä viherlannoituksessa ja rehukäytössä. Samalla oli tarkoitus luoda intoa ja rohkeutta aloittaa viherlannoitus valkomesikän tuomien hyötyjen avulla. Valkomesikän viljely Suomessa on melko harvinaista ja sen viljely muualla maailmassa on myös vähenemään päin. Työssä on hyödynnetty paljon ulkomaalaisia lähteitä ja haastateltu myös tutkijoita. Työhön tehtiin katelaskelma, jossa vertaillaan yksinkertaista viljelykiertoa. Työn tilaajana toimi Luke.
Valkomesikkä on erittäin mielenkiintoinen ja omaa suuren satopotentiaalin, niin typen tuotannossa kuin rehun määrässä. Kasvin lopetus pitää kuitenkin varmistaa huolellisesti, sillä kasvista voi saada riesan omille pelloilleen.
Nykypäivinä pelloillamme suuria ongelmia on fosforin vähäinen määrä, tiivistyminen ja humuksen vähentyminen. Valkomesikän avulla näitä ongelmia pystytään vähentämään, jolloin pellot pystyvät tuottamaan satoa.
Valkomesikkä omaa ensimmäisenä vuotena lähes samat rehuarvot kuin sinimailanen ja toisena vuonna sadon määrä on huikea. Rehusta kuitenkin kannattaa aina teettää säilörehuanalyysi parhaimman tuoton saamiseksi niin liha- kuin maitotuotannossa. Säilörehun säilömisessä pitää olla tarkkana, sillä rehun pilaantuessa kumariini voi muuttua dikumaroliksi, jolloin pahimmassa tapauksessa eläin voi menehtyä.
Valkomesikkä on erittäin mielenkiintoinen ja omaa suuren satopotentiaalin, niin typen tuotannossa kuin rehun määrässä. Kasvin lopetus pitää kuitenkin varmistaa huolellisesti, sillä kasvista voi saada riesan omille pelloilleen.
Nykypäivinä pelloillamme suuria ongelmia on fosforin vähäinen määrä, tiivistyminen ja humuksen vähentyminen. Valkomesikän avulla näitä ongelmia pystytään vähentämään, jolloin pellot pystyvät tuottamaan satoa.
Valkomesikkä omaa ensimmäisenä vuotena lähes samat rehuarvot kuin sinimailanen ja toisena vuonna sadon määrä on huikea. Rehusta kuitenkin kannattaa aina teettää säilörehuanalyysi parhaimman tuoton saamiseksi niin liha- kuin maitotuotannossa. Säilörehun säilömisessä pitää olla tarkkana, sillä rehun pilaantuessa kumariini voi muuttua dikumaroliksi, jolloin pahimmassa tapauksessa eläin voi menehtyä.