Är det lättare för en fond att slå sitt marknadsindex på en viss marknad? : En studie om placeringsfonders resultat i förhållande till sina marknadsindex

Abstract

I detta examensarbete undersöks skillnader mellan placeringsfonders förmåga att slå sina jämförelseindex beroende på vilken geografisk marknad fonden placerar i. Genom denna undersökning testas även effektiviteten av de olika marknaderna enligt Eugene Famas effektiva marknadshypotes. Syftet är att ta reda på om marknaden som fonden placerar i inverkar på dess framgång i förhållande till sitt jämförelseindex och att därmed kunna dra slutsatser om effektiviteten för marknaden i fråga. I undersökningen används aktiefonder som varit verksamma i åtminstone tio år, utgivna av finska fondbolag. Som material används data som Suomen Sijoitustutkimus samlat ihop. Studien visar att det finns stora skillnader mellan hur olika marknaders placeringsfonder presterar gentemot sina index och detta tyder på stora skillnader i effektiviteten mellan dessa marknader, då man i en del marknader konsekvent har lyckats förutspå lönsamma aktier medan detta varit omöjligt på andra håll. Överlag stöder studien tidigare statistik om att detta försökande att förutspå lönsamma aktier i de flesta fall i det långa loppet är lönlöst och bara medför onödiga kostnader. Resultaten kan användas som hjälpmedel då man funderar på olika placeringsmöjligheter (i synnerhet aktivt eller passivt förvaltade fonder) och de kan användas som stöd för den effektiva marknadshypotesen.

This thesis studies the differences between the ability of mutual funds to beat their benchmark indeces depending on the geographical market the fund is investing in. By doing this, the efficiency of the different markets is also tested according to Eugene Fama’s efficient market hypothesis. The aim is to find out if the market that the fund is investing in affects the fund’s performance relative to its benchmark and thus be able to draw conclusions about the efficiency of the market. The study uses equity funds that have existed for at least ten years and are issued by Finnish fund companies. The material used is data compiled by Investment Research Finland. The study shows that there are great differences between how funds of different markets perform compared to their benchmarks and this indicates large differences in efficiency between these markets, when it has been possible to consistently pick profitable stocks in some markets while it has been impossible in others. Overall, the study supports earlier statistics that suggest that this so called stock picking in the long run in most cases is useless and only causes unnecessary costs. The results can be helpful when considering different investment pos-sibilities (especially passively and actively managed mutual funds) and they can be used as support for the efficient market hypothesis.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan eroja sijoitusrahastojen kyvyssä lyödä vertailuindeksinsä riippuen siitä, mille maantieteelliselle markkinalle nämä sijoittavat. Tällä tutkimuksella testataan myös eri markkinoiden tehokkuutta Eugene Faman tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaan. Tarkoituksena on selvittää vaikuttaako markkina johon rahasto sijoittaa rahaston menestykseen suhteessa vertailuindeksiinsä ja näin ollen pystyä vetämään johtopäätöksiä kyseisen markkinan tehokkuudesta. Tutkimuksessa käytetään suomalaisten rahastoyhtiöiden liikkeelle laskemia osakerahastoja, jotka ovat olleet toiminnassa vähintään kymmenen vuotta. Tutkimusaineistona käytetään Suomen Sijoitustutkimuksen kokoamaa dataa. Tutkimus osoittaa että eri markkinoiden sijoitusrahastojen suoriutumisessa suhteessa indekseihinsä on suuria eroja ja tämä viittaa suuriin eroihin näiden markkinoiden välisessä tehokkuudessa, kun osassa markkinoita on johdonmukaisesti pystytty ennustamaan tuottavia osakkeita, kun taas toisissa tämä on ollut mahdotonta. Tutkimus tukee aikaisempia näyttöjä tällaisen osakekurssien ennustamisen yrittämisen hyödyttömyydestä pitkällä jänteellä ja että useimmissa tapauksissa tämä vain tuo ylimääräisiä kustannuksia. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuvälineenä mietittäessä eri sijoitusmahdollisuuksia (erityisesti aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoituja rahastoja) ja niitä voidaan käyttää tehokkaiden markkinoiden hypoteesin tukemiseen