Perhe Rauman perhetukikeskuksen osastolla : Osastojakso ja sen haasteet perheiden näkökulmasta
Tuumi, Kaisa (2017)
Tuumi, Kaisa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703163360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703163360
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Rauman perhetukikeskuksen osastolla olleiden perheiden kokemuksia osastojaksosta. Osastolla perheiden kanssa tehdään intensiiviperhetyötä, jota kutsutaan myös perhekuntoutukseksi. Perhe asuu osastolla, osallistuu arjen rutiineihin ja perheitä tuetaan osastolla yksilöllisesti perheen tarpeet huomioon ottaen. Kartoitus toteutettiin teemahaastatteluin loppuvuodesta 2016. Tässä työssä kerrotaan kartoitusten tulosten lisäksi perheen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, perhetyöstä ja perhekuntoutuksesta.
Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvin- tai pahoinvointi vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen. Tästä johtuen yhteiskunnan tehtävä on puuttua, mikäli perheessä ilmenee ongelmia. Perheen ongelmiin pyritään puuttumaan sosiaalitoimen järjestämän perhetyön keinoin. Perhetyön tarkoituksena on tukea ja auttaa perheitä vaikeissa elämäntilanteissa ja perimmäisenä tavoitteena on parantaa perheen hyvinvointia ja estää mahdolliset lasten huostaanotot. Perhetyön intensiivisimpiin muotoihin lukeutuu perhekuntoutus, jota toteutetaan erilaisissa laitosympäristöissä. Perhekuntoutuksessa koko perhe asuu yhdessä laitoksessa ja heidän ongelmiinsa pyritään löytämään ratkaisuja ja vastauksia koko perheenä.
Rauman perhetukikeskuksen osastolla olleiden perheiden haastatteluilla pyrin selvittämään, miten asiakkaat kokivat osastojakson, mikä siinä oli hyvää tai huonoa. Haastatteluja tehtiin yhteensä seitsemän (7). Kartoituksessa selvisi, että useimmat asiakkaat olivat tyytyväisiä perhetukikeskuksella saamiinsa palveluihin. Erityisesti kiiteltiin henkilökuntaa, heidän ammattitaitoaan ja asiakkaan huomioon ottamista. Kaikki eivät kuitenkaan olleet pelkästään tyytyväisiä. Kartoituksessa selvisi, että osastolla olosta oli jäänyt myös sellainen vaikutelma, ettei ohjaajilla ole aikaa keskustella ja auttaa. Kartoituksessa tuli ilmi myös tilanteita, joissa asiakkaat olivat ihmetelleet ohjaajien toimintaa ja siinä olisi ollut mahdollisesti parannettavaa. Asiakkaat eivät kuitenkaan olleet tuoneet näitä epäkohtia esille, vaikka kokivat että heillä olisi ollut siihen oikeus. Kartoituksessa selvitettiin myös asiakkaiden ajatuksia perhetyön jat-kumisesta osastojakson jälkeen. Suurin osa asiakkaista piti perhetyön jatkumista hy-vänä asiana, mutta eräs asiakas myös kuvasi, että hän kokee menettäneensä hallinnan omassa tilanteessaan. Kaikkien asiakkaiden kohdalla perhetyö ei ollut jatkunut ja jotkut eivät sen jatkumista toivoneetkaan.
Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvin- tai pahoinvointi vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen. Tästä johtuen yhteiskunnan tehtävä on puuttua, mikäli perheessä ilmenee ongelmia. Perheen ongelmiin pyritään puuttumaan sosiaalitoimen järjestämän perhetyön keinoin. Perhetyön tarkoituksena on tukea ja auttaa perheitä vaikeissa elämäntilanteissa ja perimmäisenä tavoitteena on parantaa perheen hyvinvointia ja estää mahdolliset lasten huostaanotot. Perhetyön intensiivisimpiin muotoihin lukeutuu perhekuntoutus, jota toteutetaan erilaisissa laitosympäristöissä. Perhekuntoutuksessa koko perhe asuu yhdessä laitoksessa ja heidän ongelmiinsa pyritään löytämään ratkaisuja ja vastauksia koko perheenä.
Rauman perhetukikeskuksen osastolla olleiden perheiden haastatteluilla pyrin selvittämään, miten asiakkaat kokivat osastojakson, mikä siinä oli hyvää tai huonoa. Haastatteluja tehtiin yhteensä seitsemän (7). Kartoituksessa selvisi, että useimmat asiakkaat olivat tyytyväisiä perhetukikeskuksella saamiinsa palveluihin. Erityisesti kiiteltiin henkilökuntaa, heidän ammattitaitoaan ja asiakkaan huomioon ottamista. Kaikki eivät kuitenkaan olleet pelkästään tyytyväisiä. Kartoituksessa selvisi, että osastolla olosta oli jäänyt myös sellainen vaikutelma, ettei ohjaajilla ole aikaa keskustella ja auttaa. Kartoituksessa tuli ilmi myös tilanteita, joissa asiakkaat olivat ihmetelleet ohjaajien toimintaa ja siinä olisi ollut mahdollisesti parannettavaa. Asiakkaat eivät kuitenkaan olleet tuoneet näitä epäkohtia esille, vaikka kokivat että heillä olisi ollut siihen oikeus. Kartoituksessa selvitettiin myös asiakkaiden ajatuksia perhetyön jat-kumisesta osastojakson jälkeen. Suurin osa asiakkaista piti perhetyön jatkumista hy-vänä asiana, mutta eräs asiakas myös kuvasi, että hän kokee menettäneensä hallinnan omassa tilanteessaan. Kaikkien asiakkaiden kohdalla perhetyö ei ollut jatkunut ja jotkut eivät sen jatkumista toivoneetkaan.
