Kuntouttava työote hoitotyössä
Uusitalo, Kateriina; Kalda, Sanna (2017)
Uusitalo, Kateriina
Kalda, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273745
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Rauman aluesairaalan ja vanhuspalveluiden hoitotyöntekijöiden käsityksiä kuntouttavasta työotteesta sekä miten he sitä konkreettisesti toteuttavat päivittäisessä hoitotyössä. Lisäksi tutkittiin kuntouttavaa työotetta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tavoitteena oli opinnäytetyön avulla tuottaa tietoa kuntouttavan työotteen kehittämiseksi hoitotyössä. Opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Rauman sosiaali- ja terveysvirastolle (vanhuspalvelut ja aluesairaala).
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kohdeosastoina olivat Rauman aluesairaalan osastot T1, T2, RC2 ja RC3, sekä lisäksi Marttilanmäen tehostetun palveluasumisen yksiköstä kaikki kolme osastoa. Kohdeosastoilla henkilökuntaa yhteensä oli noin 110 hoitajaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka oli laadittu tätä tutkimusta varten. Kyselyyn vastasi 68 hoitajaa eli vastausprosentti kyselyyn oli 62 %. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin tutkimusongelmittain, Tixel-apuohjelmaa hyödyntäen. Tulokset esitettiin prosentteina ja niitä havainnollistettiin selkeiden taulukoiden avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että hoitajat tietävät mitä kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan ja miten sitä voi päivittäisessä hoitotyössä hyödyntää, mutta jostain syystä teoriatieto ei näy yhtä vahvasti käytännön hoitotyössä. Saadut tulokset osoittivat, että hoitajien mielestä kuntouttava työote tukee ja edistää potilaan omia voimavaroja. Potilaan ohjaus oli tärkeässä osassa kuntouttavaa työotetta ja hoitajat kokivat tärkeäksi, että potilaalle annetaan aikaa toimia itse. Työskentelyssä korostui vahvasti myös moniammatillisuus. Tulosten perusteella hoitajat kokivat kuntouttavan työotteen olevan asiakaslähtöistä, missä potilas on aktiivinen toimija.
Hoitajat kokivat, että kuntouttavaa työotetta estäviä tekijöitä työpaikoilla olivat kiire, henkilökuntapula ja hoitajien väsyminen. Sitoutuminen hoitotyöhön, motivaatio hoitotyöhön, hoitotyön yhtenäisyys ja -suunnitelmallisuus sekä ergonomia ja apuvälineet koettiin kuntouttavaa työotetta edistäviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää konkreettisia toimintamalleja kuntouttavan työotteen edistämiseksi hoitotyössä. Kehittämishaasteena on yhteisten toimintatapojen luominen ja niihin sitoutuminen. Aiheesta voisi tehdä projektityyppisen opinnäytetyön. Lähestymistapana voitaisiin käyttää konkreettisia malliesimerkkejä esimerkiksi opetusvideoita henkilökunnalle.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kohdeosastoina olivat Rauman aluesairaalan osastot T1, T2, RC2 ja RC3, sekä lisäksi Marttilanmäen tehostetun palveluasumisen yksiköstä kaikki kolme osastoa. Kohdeosastoilla henkilökuntaa yhteensä oli noin 110 hoitajaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka oli laadittu tätä tutkimusta varten. Kyselyyn vastasi 68 hoitajaa eli vastausprosentti kyselyyn oli 62 %. Tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin tutkimusongelmittain, Tixel-apuohjelmaa hyödyntäen. Tulokset esitettiin prosentteina ja niitä havainnollistettiin selkeiden taulukoiden avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että hoitajat tietävät mitä kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan ja miten sitä voi päivittäisessä hoitotyössä hyödyntää, mutta jostain syystä teoriatieto ei näy yhtä vahvasti käytännön hoitotyössä. Saadut tulokset osoittivat, että hoitajien mielestä kuntouttava työote tukee ja edistää potilaan omia voimavaroja. Potilaan ohjaus oli tärkeässä osassa kuntouttavaa työotetta ja hoitajat kokivat tärkeäksi, että potilaalle annetaan aikaa toimia itse. Työskentelyssä korostui vahvasti myös moniammatillisuus. Tulosten perusteella hoitajat kokivat kuntouttavan työotteen olevan asiakaslähtöistä, missä potilas on aktiivinen toimija.
Hoitajat kokivat, että kuntouttavaa työotetta estäviä tekijöitä työpaikoilla olivat kiire, henkilökuntapula ja hoitajien väsyminen. Sitoutuminen hoitotyöhön, motivaatio hoitotyöhön, hoitotyön yhtenäisyys ja -suunnitelmallisuus sekä ergonomia ja apuvälineet koettiin kuntouttavaa työotetta edistäviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää konkreettisia toimintamalleja kuntouttavan työotteen edistämiseksi hoitotyössä. Kehittämishaasteena on yhteisten toimintatapojen luominen ja niihin sitoutuminen. Aiheesta voisi tehdä projektityyppisen opinnäytetyön. Lähestymistapana voitaisiin käyttää konkreettisia malliesimerkkejä esimerkiksi opetusvideoita henkilökunnalle.