Psyykkisesti oireilevan nuoren aikuisen hoitoketju Hämeenlinassa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on nuorten aikuisten hoitoketju Hämeenlinnassa ja millä tavalla hoitoketju näyttää eri toimijoille. Toinen kysymys mihin opinnäytetyö pyrki vastaamaan: Onko hoitoketjussa jotain kehitettävää? Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kanta-Hämeen keskussairaala.

Työn teoriaosuus käsittelee nuorta aikuisuutta ikäkautena, hoitoketjua, nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä syrjäytymistä. Työ oli tutkimuksellinen ja toteutettiin teemahaastatteluina. Henkilöitä haastateltiin Kanta-Hämeen keskussairaalan psykiatrian poliklinikalta, Hämeenlinnan kaupungin kuntoutuspoliklinikalta ja A-klinikalta vuoden 2017 alussa. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Haastatteluissa kävi ilmi, että nuorten aikuisten elämäntilanteet olivat hyvin erilaisia, joten he tulivat hoitoon monesta eri paikasta. Osa nuorista oli ollut hoidon piirissä niin pitkään, että hoitoketju oli alkanut jo lastenpsykiatrialta, mutta osa oli hoidossa ensimmäistä kertaa. Nuorten terveysneuvontapistettä pidettiin tärkeänä toimijana hoitoonohjauksessa. Nuoret aikuiset asiakasryhmänä olivat haasteellinen sitoutumaan, mutta jos heidät saatiin alussa sitoutumaan onnistuneesti hoitoon, he sitoutuivat yleensä hyvin. Moniongelmaisuus ja arjenhallinnan vaikeudet olivat yleisiä, ja ne vaikeuttivat hoitoon sitoutumista. Työntekijöillä oli erilaisia hoitoketjun kehittämisideoita. Tukihenkilöitä tarvittaisiin lisää avustamaan arjessa. Vielä varhaisempi puuttuminen ehkäisisi ongelmia muuttumasta niin monimutkaiseksi kuin ne ovat hoitoon tultaessa. Perheiden saamista mukaan hoitoon haluttiin tehostaa, jotta nuorelle aikuiselle saataisiin paras mahdollinen tuki. Lisää tietoa toivottiin siitä, millaisia hankkeita eri toimijoilla on, jotta nuoret aikuiset voitaisiin ohjata palveluihin paremmin.

The subject of this thesis was the care pathway of young adults in Hämeenlinna. Object was to examine how different professionals perceived care pathway of young adults and if they considered possible improvements to it. Thesis was commissioned by Kanta-Häme central hospital.

In a theory section of this thesis, it is reported how young adults develop, what kind of mental health problems and substances abuse issues they have. Care pathway is explained on its own section. Nature of this thesis is investigational. It was executed by focused interviews to professionals in psychiatric outpatient clinic of Kanta-Häme central hospital, Hämeenlinna city´s psychiatric rehabilitation clinic and A-klinikka. A-klinikka is responsible of treatment of patients with substance abuse issues in Hämeenlinna area. Content analysis was used to analyze the interviews.

In the interviews it was discovered that young adults in treatment were in different stages of life. Therefore, their first place to seek treatment varied. Some young adults had been in a psychiatric care from a childhood but some of them sought treatment first time when they were young adults. Health guidance clinic had a major role in guiding young adults to proper treatment. As a client croup young adults did not engage to treatments very well. They often had complex problems and lack of control in every-day life. Those problems made it hard for young adults to engage to treatments. Professionals had many ideas how to improve the care pathway and services for young adults. One was to have more support staff for young adults in their everyday life. Professional felt problems should be addressed earlier in life and families should be included more in the treatments of young adults. Professionals needed more information about different services and projects for young adults.