Henkilökunnan säteilyturvallisuus radioaktiivista lääkettä saaneen potilaan hoidossa : Oppitunti sairaanhoitajaopiskelijoille
Vasko, Tiia (2017)
Vasko, Tiia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704064355
Tiivistelmä
Suomessa tehtiin vuonna 2012 isotooppitutkimuksia noin 40 000 kappaletta ja isotooppihoitoja annettiin vastaavasti vähän yli 1 800 kappaletta. Isotooppitutkimuksen tarkoitus on kartoittaa potilaan elimistön toimintaa ja isotooppihoidon tarkoitus on hoitaa sairautta. Isotooppitutkimukset ja -hoidot toteutetaan radionuklideja, eli radioaktiivisia isotooppeja hyödyntäen. Radionuklidi yhdistetään lääkeaineeseen, jolloin siitä saadaan potilaaseen annosteltava yhdiste, radioaktiivinen lääke. Luuston gammakuvaus on Suomen yleisin isotooppitutkimus. Luuston gammakuvauksen tarkoituksena on määrittää esimerkiksi mahdolliset luustoetäpesäkkeet. Kilpirauhassyövän hoidossa käytetty radiojodiablaatiohoito on toiseksi yleisin isotooppihoito Suomessa heti kilpirauhasen liikatoimintaan käytetyn isotooppihoidon jälkeen. Kilpirauhasyövän radiojodiablaatiohoito toteutetaan yleensä vuodeosastolla.
Säteilyturvallisuusohjeessa 1.7 on määritetty sairaanhoitajien vähimmäismäärä säteilysuojelukoulutukselle. Siinä määritetään, että sairaanhoitajien tulee saada vähintään kahden opintopisteen verran säteilysuojelukoulutusta ammattikorkeakouluopinnoissaan, mikäli he tulevat työskentelemään esimerkiksi leikkaussalissa tai avustamaan säteilylle altistavissa toimenpiteissä. Tutkimuksen mukaan säteilysuojelukoulutuksen määrä sairaanhoitajilla ammatillisissa opinnoissa on jokseenkin puutteellista.
Oppitunnin toteutus alkaa aina suunnittelulla. Suunnittelun tärkeänä kulmakivenä on kohderyhmän tavoitteiden määrittäminen. Opetus voidaan toteuttaa sisältölähtöiseltä näkökannalta, jolloin opetuksen tarkoituksena on siirtää oppitunnin opetettava tieto sellaisenaan opiskelijoille. Oppitunnin tueksi voidaan laatia diaesitys, joka tukee opetusta oppilaiden sekä oppitunnin pitäjän näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa säteilyturvallisuudesta radioaktiivista lääkettä saanen potilaan hoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppitunti Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille. Oppitunti on toiminnallisen opinnäytetyön tuote. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.
Säteilyturvallisuusohjeessa 1.7 on määritetty sairaanhoitajien vähimmäismäärä säteilysuojelukoulutukselle. Siinä määritetään, että sairaanhoitajien tulee saada vähintään kahden opintopisteen verran säteilysuojelukoulutusta ammattikorkeakouluopinnoissaan, mikäli he tulevat työskentelemään esimerkiksi leikkaussalissa tai avustamaan säteilylle altistavissa toimenpiteissä. Tutkimuksen mukaan säteilysuojelukoulutuksen määrä sairaanhoitajilla ammatillisissa opinnoissa on jokseenkin puutteellista.
Oppitunnin toteutus alkaa aina suunnittelulla. Suunnittelun tärkeänä kulmakivenä on kohderyhmän tavoitteiden määrittäminen. Opetus voidaan toteuttaa sisältölähtöiseltä näkökannalta, jolloin opetuksen tarkoituksena on siirtää oppitunnin opetettava tieto sellaisenaan opiskelijoille. Oppitunnin tueksi voidaan laatia diaesitys, joka tukee opetusta oppilaiden sekä oppitunnin pitäjän näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa säteilyturvallisuudesta radioaktiivista lääkettä saanen potilaan hoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppitunti Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoille. Oppitunti on toiminnallisen opinnäytetyön tuote. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.