Jätevesipumppaamon virtausmittauksen tarkkuuden parantaminen
Räsänen, Panu (2017)
Räsänen, Panu
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704104501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704104501
Tiivistelmä
Viemäriverkoston kunnon ja jätevesipumppaamoiden toiminnan seurantaa varten on tärkeää saada mahdollisimman luotettavaa tietoa jäteveden virtaamasta. Suurimmassa osassa Kymen Vesi Oy:n jätevesipumppaamoita on käytössä astiamittaukseen perustava virtausmittaus, joka on todettu epätarkaksi mittaustavaksi aikoina, jolloin vettä pääsee viemäriverkostoon normaalia määrää enemmän. Menetelmä on myös epätarkka pumppaamoissa, joiden ohjaustapana on taajuuskäyttö. Tämän työn tavoitteena oli kehittää astiamittausperiaatteeseen perustuvaa virtausmittausta tarkempi virtausmittausmenetelmä, sekä selvittää kehitetyn menetelmän luotettavuus.
Työ aloitettiin selvittämällä käytettävissä olevien virtausmittausmenetelmien vahvuudet ja heikkoudet. Tämän tiedon perusteella valittiin kehitettäväksi mittaustavaksi nimellistuottomenetelmään perustuva virtausmittaus. Työssä käytiin läpi olennaiset jätevesipumpun suorituskykyyn ja paineviemäriin liittyvät käsitteet, sekä niiden laskentaperiaatteet. Virtausmittausta varten tarvittavan paineviemärin lähtötietojen hankintatapaa vertailtiin teoreettisen laskennan ja käytännössä tehtävän painekoemittauksen välillä, josta luotettavammaksi valittiin painekoemittaus.
Selvitettyjen tietojen pohjalta kehitettiin nimellistuottomenetelmään perustuvaan virtausmittaukseen kompensointi, jonka avulla otetaan huomioon pumppaamosäiliön pinnankorkeuden ja pumpunkäyntitaajuuden muutoksen vaikutus virtausmittauksen lopputulokseen. Kompensoituun nimellistuottomenetelmään perustuva mittalaite toteutettiin Unitronics Vision120 ohjelmoitavalla logiikalla, mihin parametroitavat raja-arvot laskettiin valmiiksi Excel-laskentapohjalla. Tulosten todentamiseksi kehitetyt mittalaitteet asennettiin ohjaustavaltaan porras- ja taajuuskäyttöisiin pumppaamoihin, joissa on vertailumittauksena käytetty sähkömagneettinen virtausmittaus valmiiksi asennettuna. Tulosten seurantajakso kesti 14 vuorokautta ja tuloksiksi saatiin koko seurantajakson ajalta porraskäyttöisellä pumppaamolla 28,2 % suurempi vesimäärä kuin vertailumittauksella. Taajuuskäyttöisellä pumppaamolla saatiin vastaavasti 8,8 % vertailumittausta pienempi lukema.
Työ aloitettiin selvittämällä käytettävissä olevien virtausmittausmenetelmien vahvuudet ja heikkoudet. Tämän tiedon perusteella valittiin kehitettäväksi mittaustavaksi nimellistuottomenetelmään perustuva virtausmittaus. Työssä käytiin läpi olennaiset jätevesipumpun suorituskykyyn ja paineviemäriin liittyvät käsitteet, sekä niiden laskentaperiaatteet. Virtausmittausta varten tarvittavan paineviemärin lähtötietojen hankintatapaa vertailtiin teoreettisen laskennan ja käytännössä tehtävän painekoemittauksen välillä, josta luotettavammaksi valittiin painekoemittaus.
Selvitettyjen tietojen pohjalta kehitettiin nimellistuottomenetelmään perustuvaan virtausmittaukseen kompensointi, jonka avulla otetaan huomioon pumppaamosäiliön pinnankorkeuden ja pumpunkäyntitaajuuden muutoksen vaikutus virtausmittauksen lopputulokseen. Kompensoituun nimellistuottomenetelmään perustuva mittalaite toteutettiin Unitronics Vision120 ohjelmoitavalla logiikalla, mihin parametroitavat raja-arvot laskettiin valmiiksi Excel-laskentapohjalla. Tulosten todentamiseksi kehitetyt mittalaitteet asennettiin ohjaustavaltaan porras- ja taajuuskäyttöisiin pumppaamoihin, joissa on vertailumittauksena käytetty sähkömagneettinen virtausmittaus valmiiksi asennettuna. Tulosten seurantajakso kesti 14 vuorokautta ja tuloksiksi saatiin koko seurantajakson ajalta porraskäyttöisellä pumppaamolla 28,2 % suurempi vesimäärä kuin vertailumittauksella. Taajuuskäyttöisellä pumppaamolla saatiin vastaavasti 8,8 % vertailumittausta pienempi lukema.