Hoitohenkilökunnan käsitykset ja kokemukset potilassiirroista sekä asennoituminen potilassiirtojen ergonomiakoulutukseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan käsityksiä ja kokemuksia potilassiirroista sekä heidän potilassiirtokoulutukseen liittyviä asenteitaan. Tavoitteena oli saada henkilökunta kiinnostumaan Potilassiirtojen ergonomiakortista ja motivoida heitä osallistumaan koulutukseen tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Rauman terveystoimen vuodeosastojen hoitohenkilökunta. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 80 kappaletta, joista palautui 47. Vastausprosentiksi muodostui 59. Kvantitatiiviset tulokset analysoitiin Microsoft Excel- taulukko-ohjelmalla, avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset esitettiin prosentteina ja frekvensseinä ja ne havainnollistettiin kuvioin ja taulukoin. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista koki, että osastoilla on tarpeeksi potilassiirtoon tarkoitettuja apuvälineitä. Yli puolet vastaajista käytti mielestään tarpeeksi aikaa tarkoituksenmukaisen apuvälineen valintaan. Työtovereiden suhtautuminen apuvälineiden käyttämiseksi koettiin pääosin myönteisenä. Suurin osa vastaajista koki saaneensa tarpeeksi ohjausta oikeissa potilassiirtomenetelmissä, mutta tarvitsi enemmän koulutusta tunnistaakseen paremmin potilassiirtoon liittyvät riskitekijät. Suurin osa vastaajista ei ollut aikaisemmin kuullut Potilassiirtojen ergonomiakortista. Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen koettiin lisäävän riskinarviointikykyä ja parantavat siirtotaitoja. Halukkuus osallistua Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutukseen oli pääosin myönteistä. Puolet vastaajista ei ollut varmoja, vaikuttaako kortin suorittaminen liian työläältä.

The purpose of this thesis was to research personnel’s opinions and excperiences about their patient transfer skills, and also their attitudes relating to patient transfer education. The aim was to get the personnel interested in patient transfer ergonomy card and to motivate them to participate in the education in the future. The research material of the thesis was gathered by structured questionnaire, which also had qualitative features. The object of the research was the health care personnel in the wards of Rauma. Questionnaires were shared total of 80 pieces, and 47 of them were returned. The response rate was 59. Quantitative results were analyzed by Microsoft Excel-table software, and the analysis of the qualitative results was made using content analysis. The results were presented in percents and frequencies, and they were demonstrated with patterns and tables. According to research results, major portion of the answerers experienced that there were enough assistive devices for patient transfer in the unit. More than a half of the answerers felt that they used enough time for choosing the suitable device. Coworkers’ attitude towards using assistive devices was held mainly positive. Most of the answerers experienced that they had had enough guidance about correct patient transfer methods, but that they needed more education to better recognize the risks concerning patient transfer. Most of the answerers had not heard about the patient transfer ergonomy-card before. Patient transfer ergonomy-card education was thought to add the risk evaluation skills and improve transfer skills. Willingness to participate in the patient transfer ergonomy-card education was mainly positive. Half of the answerers were not sure, if accomplishing the card would be too hard.