Kroonisesta unettomuudesta kärsivien palautuminen : tarkastelussa työterveyshuollon Unen taito- ryhmä
Punsár, Taavi (2017)
Punsár, Taavi
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704134748
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kroonisesta unettomuudesta kärsivien palautuminen sekä heidän kokemuksia työssä ja elämäntilanteessa olevista palautumista estävistä, haittaavista tai edistävistä tekijöistä. Jokapäiväinen aktiivinen toiminta aiheuttaa palautumisen tarpeen. Voimavaroja kuluttava ja lisäävä toiminta tulisi olla tasapainossa. Keskimäärin palautumista on riittävästi, kun sitä on noin kolmasosa vuorokaudesta. Suuri osa palautumisesta tapahtuu unijakson aikana ja unen häiriintyminen on kriittistä riittävän palautumisen saavuttamiseksi. Palautumisen puute on suurempi terveysriski kuin aktiivisten toimintojen sisältämä stressi.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa palautumista mitattiin sykevälimittauksen avulla ja aineisto analysoitiin Hyvinvointianalyysillä. Kokemuksia selvitettiin teemahaastattelun avulla ja litteroitu aineisto teemoiteltiin sekä analysoitiin laadullisin menetelmin.
Sykevälimittauksen perusteella tutkimusjoukko palautui kokonaisuudessa hyvin ja voimavarat lisääntyivät. Unijaksot olivat kokonaisuutena palauttavuudeltaan hyviä, mutta koettu palautumien oli ristiriidassa mitattujen arvojen kanssa. Työpäivän aikainen palautuminen oli vain kohtalaista. Työssä palautumista estäviksi tai haittaaviksi tekijöiksi koettiin työn piirteet ja työpaikan ilmapiiri sekä ihmissuhteet. Työssä palautumista edistäviksi tekijöiksi koettiin työn tauotus ja työkaverit. Elämäntilanteessa palautumista estäviksi tai haittaaviksi tekijöiksi koettiin perheeseen liittyvät asiat. Elämäntilanteessa palautumista edistäviksi tekijöiksi koettiin liikunta, ulkoilu ja harrastustoiminta.
Työpäivän aikaiseen palautumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja pohtia pitkiä työvuoroja tekevien kanssa mahdollisesti siirtymisestä lyhyempiin vuoroihin. Opinnäytetyö kyseenalaistaa sykevälimittauksen palvelevuuden tämän kaltaisen ryhmän tavoitteen kannalta sekä antaa aihetta pohtia saman tuloksen kustannustehokkaammasta saavuttamisesta esimerkiksi haastattelun avulla.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jossa palautumista mitattiin sykevälimittauksen avulla ja aineisto analysoitiin Hyvinvointianalyysillä. Kokemuksia selvitettiin teemahaastattelun avulla ja litteroitu aineisto teemoiteltiin sekä analysoitiin laadullisin menetelmin.
Sykevälimittauksen perusteella tutkimusjoukko palautui kokonaisuudessa hyvin ja voimavarat lisääntyivät. Unijaksot olivat kokonaisuutena palauttavuudeltaan hyviä, mutta koettu palautumien oli ristiriidassa mitattujen arvojen kanssa. Työpäivän aikainen palautuminen oli vain kohtalaista. Työssä palautumista estäviksi tai haittaaviksi tekijöiksi koettiin työn piirteet ja työpaikan ilmapiiri sekä ihmissuhteet. Työssä palautumista edistäviksi tekijöiksi koettiin työn tauotus ja työkaverit. Elämäntilanteessa palautumista estäviksi tai haittaaviksi tekijöiksi koettiin perheeseen liittyvät asiat. Elämäntilanteessa palautumista edistäviksi tekijöiksi koettiin liikunta, ulkoilu ja harrastustoiminta.
Työpäivän aikaiseen palautumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja pohtia pitkiä työvuoroja tekevien kanssa mahdollisesti siirtymisestä lyhyempiin vuoroihin. Opinnäytetyö kyseenalaistaa sykevälimittauksen palvelevuuden tämän kaltaisen ryhmän tavoitteen kannalta sekä antaa aihetta pohtia saman tuloksen kustannustehokkaammasta saavuttamisesta esimerkiksi haastattelun avulla.