Hoitotyöntekijöiden kollegiaalisuus

Abstract

Kollegiaalisuudella tarkoitetaan kollegojen välistä suhdetta ja toimintaa toisia samaan ammattiryhmään kuuluvia kollegoja kohtaan. Viime aikoina työntekijöiden jaksamiseen, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota ja pohtimaan kehittämiskeinoja. Kollegiaalisuudella on todettu olevan positiivinen vaikutus näihin tekijöihin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitotyöntekijät kokevat kollegiaalisuuden toteutuvan omassa ja muiden toiminnassa, sekä miten heidän näkemystensä mukaan kollegiaalisuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty Järvisen ja Kumpurinteen (2008) aikaisemmin laatimaa kyselylomaketta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Salon terveyskeskuksen osastoilla 1-3. Kysely lähetettiin 105 henkilölle, ja lopullinen aineisto koostui 50 vastauksesta.

Tulosten perusteella hoitotyöntekijät kokivat kollegiaalisuuden toteutuvan keskimäärin hyvin. Omassa toiminnassa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan hieman vahvemmin, kuin muiden toiminnassa. Ainoat väittämät, joissa kollegiaalisuus toteutui omassa toiminnassa heikommin kuin muiden toiminnassa, olivat ”uskallus puuttua kollegan toimintaan, jossa toimitaan potilaan edun vastaisesti” ja ”luottamus muiden hoitotyöntekijöiden työsuorituksiin”. Tasa-arvon toteutuminen oli osa-alue, jossa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan omassa toiminnassa vahvimmin. Muiden toiminnassa vahvimmin toteutunut osa-alue oli hoitotyöntekijöiden välinen ammatillinen yhteistyö. Hoitotyöntekijöiden välinen arvostus ja palautteen antaminen, toteutui heikoimpana osa-alueena sekä omassa että muiden toiminnassa. Keskeisimmäksi kehittämiskeinoksi mainittiin keskustelu. Muita keskeisiä keinoja olivat työkierron lisääminen, tasa-arvoisuus ja hyvä ilmapiiri.

Tulosten avulla kollegiaalisuutta voidaan mahdollisesti edelleen parantaa Salon terveyskeskusten osastoilla. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja tilannetta kuvaavina. Muihin työympäristöihin tulokset eivät sovellu suoranaisesti, mutta niitä voidaan hyödyntää yleisellä tasolla. Tulosten kautta aihe saa myös enemmän näkyvyyttä, joka voi osaltaan kehittää kenen tahansa lukijan kollegiaalisuutta omassa ammatissaan.

Collegiality means interaction with and activity towards other colleagues working in the same occupational group. Recently the well-being of workers, quality of care and patient safety is being paid even more attention and the development methods have been constructed. Studies have shown collegiality having a positive impact on these factors.

The purpose of this study was to find out through a survey how care workers experience collegiality to take place in their own and others activity, and according to their views, how collegiality could be improved in their workplace. The study utilized the questionnaire developed by Järvinen’s and Kumpurinne’s (2008) previously. The survey was conducted as an internet Webropol-survey in Salo health center departments 1-3. The questionnaire was sent to 105 care workers, and the final number of respondents was 50.

According to the results, the care workers considered collegiality to actualize well on average. In one’s own activity collegiality was rated a little more strongly than in other care workers’ activity. The only items where collegiality was considered weaker in one’s own activity compared with other care worker’s activity were “daring to interfere in colleague’s work in case she/he acts contrary to the benefit of the patient” and “trusting in other care workers' work performances”. The realization of equality was the part of area where collegiality was considered most strongly in one’s own activity. In other care workers’ activity, the best achieved part of area was professional cooperation between care workers. The appreciation and giving feedback between the care workers was considered as the weakest part of area in one’s own and in other care workers’ activity. As the main area of development was mentioned discussion. Other means of development were the increment of job rotation, equality and good work climate.

Through the results, it may be possible to further develop the collegiality in Salo health center departments. The results should be considered as tentative and descriptive. The results may not be directly applied into the other working environments, but they can be used on a general level. Through the results, the collegiality may gain more visibility, which may contribute to the development of collegiality of any reader in their own profession.