Hoitotyöntekijöiden kollegiaalisuus
Laaksonen, Kaisa (2017)
Laaksonen, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704215065
Tiivistelmä
Kollegiaalisuudella tarkoitetaan kollegojen välistä suhdetta ja toimintaa toisia samaan ammattiryhmään kuuluvia kollegoja kohtaan. Viime aikoina työntekijöiden jaksamiseen, hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota ja pohtimaan kehittämiskeinoja. Kollegiaalisuudella on todettu olevan positiivinen vaikutus näihin tekijöihin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitotyöntekijät kokevat kollegiaalisuuden toteutuvan omassa ja muiden toiminnassa, sekä miten heidän näkemystensä mukaan kollegiaalisuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty Järvisen ja Kumpurinteen (2008) aikaisemmin laatimaa kyselylomaketta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Salon terveyskeskuksen osastoilla 1-3. Kysely lähetettiin 105 henkilölle, ja lopullinen aineisto koostui 50 vastauksesta.
Tulosten perusteella hoitotyöntekijät kokivat kollegiaalisuuden toteutuvan keskimäärin hyvin. Omassa toiminnassa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan hieman vahvemmin, kuin muiden toiminnassa. Ainoat väittämät, joissa kollegiaalisuus toteutui omassa toiminnassa heikommin kuin muiden toiminnassa, olivat ”uskallus puuttua kollegan toimintaan, jossa toimitaan potilaan edun vastaisesti” ja ”luottamus muiden hoitotyöntekijöiden työsuorituksiin”. Tasa-arvon toteutuminen oli osa-alue, jossa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan omassa toiminnassa vahvimmin. Muiden toiminnassa vahvimmin toteutunut osa-alue oli hoitotyöntekijöiden välinen ammatillinen yhteistyö. Hoitotyöntekijöiden välinen arvostus ja palautteen antaminen, toteutui heikoimpana osa-alueena sekä omassa että muiden toiminnassa. Keskeisimmäksi kehittämiskeinoksi mainittiin keskustelu. Muita keskeisiä keinoja olivat työkierron lisääminen, tasa-arvoisuus ja hyvä ilmapiiri.
Tulosten avulla kollegiaalisuutta voidaan mahdollisesti edelleen parantaa Salon terveyskeskusten osastoilla. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja tilannetta kuvaavina. Muihin työympäristöihin tulokset eivät sovellu suoranaisesti, mutta niitä voidaan hyödyntää yleisellä tasolla. Tulosten kautta aihe saa myös enemmän näkyvyyttä, joka voi osaltaan kehittää kenen tahansa lukijan kollegiaalisuutta omassa ammatissaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitotyöntekijät kokevat kollegiaalisuuden toteutuvan omassa ja muiden toiminnassa, sekä miten heidän näkemystensä mukaan kollegiaalisuutta voitaisiin parantaa. Kyselytutkimuksessa on hyödynnetty Järvisen ja Kumpurinteen (2008) aikaisemmin laatimaa kyselylomaketta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä Salon terveyskeskuksen osastoilla 1-3. Kysely lähetettiin 105 henkilölle, ja lopullinen aineisto koostui 50 vastauksesta.
Tulosten perusteella hoitotyöntekijät kokivat kollegiaalisuuden toteutuvan keskimäärin hyvin. Omassa toiminnassa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan hieman vahvemmin, kuin muiden toiminnassa. Ainoat väittämät, joissa kollegiaalisuus toteutui omassa toiminnassa heikommin kuin muiden toiminnassa, olivat ”uskallus puuttua kollegan toimintaan, jossa toimitaan potilaan edun vastaisesti” ja ”luottamus muiden hoitotyöntekijöiden työsuorituksiin”. Tasa-arvon toteutuminen oli osa-alue, jossa kollegiaalisuus koettiin toteutuvan omassa toiminnassa vahvimmin. Muiden toiminnassa vahvimmin toteutunut osa-alue oli hoitotyöntekijöiden välinen ammatillinen yhteistyö. Hoitotyöntekijöiden välinen arvostus ja palautteen antaminen, toteutui heikoimpana osa-alueena sekä omassa että muiden toiminnassa. Keskeisimmäksi kehittämiskeinoksi mainittiin keskustelu. Muita keskeisiä keinoja olivat työkierron lisääminen, tasa-arvoisuus ja hyvä ilmapiiri.
Tulosten avulla kollegiaalisuutta voidaan mahdollisesti edelleen parantaa Salon terveyskeskusten osastoilla. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja tilannetta kuvaavina. Muihin työympäristöihin tulokset eivät sovellu suoranaisesti, mutta niitä voidaan hyödyntää yleisellä tasolla. Tulosten kautta aihe saa myös enemmän näkyvyyttä, joka voi osaltaan kehittää kenen tahansa lukijan kollegiaalisuutta omassa ammatissaan.