Nuorten kokonaisvaltainen liikunnan lisääminen yläkoulussa itsemääräämisen teoriaa hyödyntäen
Laitala, Terhi (2017)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704235174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704235174
Tiivistelmä
Tämän portfoliotyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä, miten Hyvinkääläisessä yläkoulussa pyrittiin lisäämään nuorten liikkumista erilaisilla toiminnoilla niin kouluajalla kuin vapaa-ajallakin itsemääräämisen teoriaa hyödyntäen.
Ensimmäisessä kehitystyössä tutkittiin, miten nuorten liikuntakäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa koululiikunnan avulla ja mikä motivoi oppilaita koululiikunnassa. Tutkimus tehtiin kahdeksannen luokan tyttöjen valinnaisen ryhmän oppilaille määrällisenä kyselytutkimuksena. Lisää laadullisuutta tutkimukselle saatiin kyselyn avoimista kysymyksistä ja liikuntakiellossa olleiden oppilaiden aineista.
Toisessa kehitystyössä toteutettiin liikuntainterventio ensimmäisen kehitystyön kyselyn pohjalta. Intervention tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaita eri liikuntamahdollisuuksiin Hyvinkäällä. Mukana oli sekä seuroja että yksityisen sektorin toimijoita. Tämän avulla pyrittiin löytämään kaikille kahdeksannen luokan tyttöjen valinnaisen ryhmän oppilaille jokin mieluisa tapa liikkua, jotta liikunnasta tulisi säännöllinen osa heidän elämäänsä. Intervention tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden tietoutta liikunnan terveysvaikutuksista ja liikuntasuosituksista sekä tehdä jokaiselle ryhmän oppilaalle oma liikuntaohjelma, jota heidän on helppo noudattaa omien tavoitteiden ja mieltymyksiensä mukaan.
Kolmannessa kehitystyössä samassa Hyvinkääläisessä yläkoulussa järjestettiin liikunnallinen kampanja, jonka aikana koko yläkoulun oppilaiden liikuntaa pyrittiin lisäämään koulupäivien aikana niin oppitunneilla kuin välitunneillakin.
Ensimmäisen kehitystyön tulokset osoittivat, että koululiikunnassa kohderyhmää motivoi liikkumaan hyvä ilmapiiri, opettajan myönteinen suhtautuminen ja mahdollisuus osallistua toimintaan koskevaan päätöksen tekoon. Tutkimus osoitti myös, että oppilaat kokivat koululiikunnan voivan vaikuttaa heidän vapaa-ajan liikkumiseensa. Toisen kehittämistyön liikuntainterventio onnistui hyvin, koska oppilaat kokivat sen mielekkääksi sekä motivoivaksi ja osa kohderyhmän henkilöistä löysi intervention ansiosta itselle uuden vapaa-ajan harrastuksen. Kolmannen kehitystyön tarkoitus oli lisätä liikuntaa yläkoulun arkeen ja löytää toimivia ratkaisuja koulupäivän liikunnallistamiseen. Liikuntaa saatiin lisättyä koulun arkeen suhteellisen paljon näin alkuvaiheeseen.
Ensimmäisessä kehitystyössä tutkittiin, miten nuorten liikuntakäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa koululiikunnan avulla ja mikä motivoi oppilaita koululiikunnassa. Tutkimus tehtiin kahdeksannen luokan tyttöjen valinnaisen ryhmän oppilaille määrällisenä kyselytutkimuksena. Lisää laadullisuutta tutkimukselle saatiin kyselyn avoimista kysymyksistä ja liikuntakiellossa olleiden oppilaiden aineista.
Toisessa kehitystyössä toteutettiin liikuntainterventio ensimmäisen kehitystyön kyselyn pohjalta. Intervention tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaita eri liikuntamahdollisuuksiin Hyvinkäällä. Mukana oli sekä seuroja että yksityisen sektorin toimijoita. Tämän avulla pyrittiin löytämään kaikille kahdeksannen luokan tyttöjen valinnaisen ryhmän oppilaille jokin mieluisa tapa liikkua, jotta liikunnasta tulisi säännöllinen osa heidän elämäänsä. Intervention tarkoituksena oli myös lisätä oppilaiden tietoutta liikunnan terveysvaikutuksista ja liikuntasuosituksista sekä tehdä jokaiselle ryhmän oppilaalle oma liikuntaohjelma, jota heidän on helppo noudattaa omien tavoitteiden ja mieltymyksiensä mukaan.
Kolmannessa kehitystyössä samassa Hyvinkääläisessä yläkoulussa järjestettiin liikunnallinen kampanja, jonka aikana koko yläkoulun oppilaiden liikuntaa pyrittiin lisäämään koulupäivien aikana niin oppitunneilla kuin välitunneillakin.
Ensimmäisen kehitystyön tulokset osoittivat, että koululiikunnassa kohderyhmää motivoi liikkumaan hyvä ilmapiiri, opettajan myönteinen suhtautuminen ja mahdollisuus osallistua toimintaan koskevaan päätöksen tekoon. Tutkimus osoitti myös, että oppilaat kokivat koululiikunnan voivan vaikuttaa heidän vapaa-ajan liikkumiseensa. Toisen kehittämistyön liikuntainterventio onnistui hyvin, koska oppilaat kokivat sen mielekkääksi sekä motivoivaksi ja osa kohderyhmän henkilöistä löysi intervention ansiosta itselle uuden vapaa-ajan harrastuksen. Kolmannen kehitystyön tarkoitus oli lisätä liikuntaa yläkoulun arkeen ja löytää toimivia ratkaisuja koulupäivän liikunnallistamiseen. Liikuntaa saatiin lisättyä koulun arkeen suhteellisen paljon näin alkuvaiheeseen.