Maatalouden neuvontapalvelut ja niiden tarve Isonkyrön alueella
Ala-Saari, Jussi (2017)
Ala-Saari, Jussi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704245267
Tiivistelmä
Maatalousyrittäjät kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita niin maatalouden rakennemuutoksen, maatalouspolitiikan muutosten kuin kannattavuusongelmienkin kanssa. Lisäksi tarkat ympäristövaatimukset kuten suojakaistat ja lannoitusrajat vaativat maatalousyrittäjiltä jatkuvaa asioiden seurantaa. Omaa työtaakkaa vähentääkseen osa maatalousyrittäjistä on päätynyt ulkoistamaan esimerkiksi tukihaun tai viljelysuunnittelun osaavalle neuvojalle. Lisäksi tilakoon kasvu on saanut maatalousyrittäjät ulkoistamaan mm. edellä mainittuja työvaiheita.
Opinnäytetyössäni tutkittiin, ovatko isokyröläiset viljelijät käyttäneet maatalouden neuvontapalveluita sekä mihin neuvontapalveluita on mahdollisesti käytetty. Lisäksi pyrittiin selvittämään, olisiko Isonkyrön alueella tarvetta uudelle maatalouden neuvontapalvelulle. Maatalousyrittäjien mielipidettä kysyttiin myös maatalouden neuvontapalveluiden hinnoittelupolitiikasta sekä miten neuvontapalvelut heidän mielestään tulisi hinnoitella. Kyselyn alussa myös kartoitettiin vastanneiden maatalousyritysten perustietoja. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä isokyröläisille viljelijöille kunnan maaseutuviranomaisen välittämänä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa vastanneista maatalousyrittäjistä oli käyttänyt maatalouden neuvontapalveluita. Suurin osa vastanneista oli käyttänyt maatalouden neuvontapalveluita tukihakuun tai viljelysuunnitteluun, joihin myös oma mielenkiintoni kohdistui. Lisäksi neuvontaa oli käytetty eläinten ruokinnan suunnitteluun sekä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tekemiseen. Vaikka suurin osa vastaajista oli käyttänyt neuvontapalveluita, ei uusille neuvontapalveluille tutkimuksen perusteella ole kysyntää vaan yrittäjät kokevat nykyiset neuvontapalvelut riittäviksi. Vastaajien määrä kuitenkin jäi hyvin vähäiseksi. Tästä johtuen tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä tarkkaa määritelmää neuvontapalveluiden tarpeesta.
Opinnäytetyössäni tutkittiin, ovatko isokyröläiset viljelijät käyttäneet maatalouden neuvontapalveluita sekä mihin neuvontapalveluita on mahdollisesti käytetty. Lisäksi pyrittiin selvittämään, olisiko Isonkyrön alueella tarvetta uudelle maatalouden neuvontapalvelulle. Maatalousyrittäjien mielipidettä kysyttiin myös maatalouden neuvontapalveluiden hinnoittelupolitiikasta sekä miten neuvontapalvelut heidän mielestään tulisi hinnoitella. Kyselyn alussa myös kartoitettiin vastanneiden maatalousyritysten perustietoja. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä isokyröläisille viljelijöille kunnan maaseutuviranomaisen välittämänä.
Tutkimuksen perusteella suurin osa vastanneista maatalousyrittäjistä oli käyttänyt maatalouden neuvontapalveluita. Suurin osa vastanneista oli käyttänyt maatalouden neuvontapalveluita tukihakuun tai viljelysuunnitteluun, joihin myös oma mielenkiintoni kohdistui. Lisäksi neuvontaa oli käytetty eläinten ruokinnan suunnitteluun sekä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tekemiseen. Vaikka suurin osa vastaajista oli käyttänyt neuvontapalveluita, ei uusille neuvontapalveluille tutkimuksen perusteella ole kysyntää vaan yrittäjät kokevat nykyiset neuvontapalvelut riittäviksi. Vastaajien määrä kuitenkin jäi hyvin vähäiseksi. Tästä johtuen tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä tarkkaa määritelmää neuvontapalveluiden tarpeesta.