Eriytetty tuloverojärjestelmä : ongelmana tulon jakaminen pääomatuloon ja ansiotuloon

Abstract

ERIYTETTY TULOVEROJÄRJESTELMÄ – Ongelmana tulon jakaminen ansiotuloon ja pääomatuloon

Perinteisesti verotuksen keskeisimpänä tehtävänä hyvinvointivaltiossa voidaan yleisesti pitää julkisen sektorin toiminnan rahoittamista. Esimerkiksi sosiaaliturva, terveydenhuolto, yleinen hallinto, elinkeinojen edistäminen, koulutus ja puolustusvoimien menot kustannetaan verotuloina kerättävin varoin. Erilaiset tuloverot muodostavat veroista suurimman osan. Työn teoriaosassa perehdyn verojen tarkoitukseen. Tutkin myös hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia.

Suomessa tuloverotuksessa tulot jaetaan pääsääntöisesti progressiivisen veroasteikon mukaan verotettavaksi ansiotuloksi, sekä suhteellisen verokannan alaiseksi pääomatuloksi. Progressiivisen verokannan ansiotuloverotustamme on kansainvälisestikin arvosteltu korkeiden rajaveroasteiden vuoksi, jotka eivät enää ylemmissä tuloluokissa kannusta työntekijää. Pääomatuloja taas verotetaan yhtenäisen suhteellisen verokannan mukaan, joka vuonna 2010 on 28 prosenttia. Ansiotulojen progressiivisen verokannan ylittäessä pääomatulojen verotuksen suhteellisen verokannan, saattaa verotettavalle syntyä kiusaus yrittää muuttaa korkeamman verokannan tulojaan kevyemmin verotetuksi.

Opinnäytetyössäni tutkin, mitä ongelmia verokantojen ero aiheuttaa. Tutkin myös tuloverolain antamaa liikkumavaraa yksityishenkilön verosuunnittelussa, sillä tuloverolaki ei nykyisellään anna jokaiseen kysymykseen vastausta. Joissain tilanteissa korkeamman verokannan ansiotulon muuttaminen kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi lienee mahdollista. Luonnollisesti Verohallinnon ohjeet osaltaan täydentävät ja ohjaavat tuloverolain soveltamista käytännön verotuksessa.

DIFFERENTIATED INCOME TAXATION – Problems that occur in dividing between earned and capital income

Tax revenues have traditionally had a focal role in a welfare states’ public sector financing. For example social security, health care, public administration, trade development, education and defense forces gain their finance from levied taxes. Various income taxes form the largest cluster of the fiscal system. The theoretical section of this thesis discusses the meaning and purpose of taxation. The specific features of a good taxation system are also studied. In Finland, the income taxation of individuals is divided into earned and capital income tax. Earned income tax is levied according to a progressive income tax scale drawn up annually by the Parliament. In contrast, capital income is subject to proportional taxation with fixed rates bound to the total of assessable income.

The level of taxation in Finland is clearly above the average of the OECD countries. The high progressive scale of earned income taxation has faced vast international debate due to the heavy marginal tax rate. In the upper income bracket the marginal tax is commonly so high that it does not encourage working. On the other hand, capital income is confronted with a flat tax rate, which is 28 percent in the year 2010. When the progressive tax rate of earned income grows higher than the flat tax rate of capital income, the taxpayer may be tempted to convert earned income into capital income, which is subject to lower tax rates.

This thesis researches the problems caused by the differences between earned income and capital income taxation. The possibility for optimizing individual taxation by converting earned income into capital income is also studied. In its current form, the Income Tax Act (1992) does not give a concise answer to every question. In some form the transformation of income towards lower tax rates seems to be possible. Naturally the Finnish Tax Administration provides guidelines to supplement and guide the Income Tax Act’s application in practical details.