Alkulypsykauden energiatasapaino
Hyyppä, Lauri (2017)
Hyyppä, Lauri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255350
Tiivistelmä
Alkulypsykausi on lypsylehmälle riskialtista aikaa etenkin aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien osalta. Poikimisen jälkeen lehmän maidontuotanto kasvaa nopeasti, mutta syöntikyky ei pysy nousun tahdissa mukana. Seurauksena on negatiivinen energiatasapaino, jonka aikana lehmä käyttää omia kudosvarastojaan energiavajeen korvaamiseen. Pitkään jatkunut energiavaje johtaa ketoosiin.
Ketoosi tarkoittaa kohonnutta ketoainepitoisuutta elimistössä. Ketoosin taustalla on liiallinen rasvahappojen vapautuminen, joka johtaa maksan ylikuormittumisen. Seurauksena on, että maksa hapettaa asetyylikoentsyymi-A:ta vain osittain, josta muodostuu ketoaineita. Ketoosi aiheuttaa maidontuotannon laskua, laihtumista ja ruokahaluttomuutta sekä heikentää hedelmällisyyttä.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksessa perehdytään erään lypsykarjatilan lehmien poikimisen jälkeisen ajan seuraamiseen ja selvitetään, tapahtuuko eläimissä tai ympäristössä sen kaltaisia muutoksia, jotka voivat lisätä eläinten riskiä sairastua ketoosiin joko kliinisesti tai piilevästi.
Vuoden mittaisessa case-tutkimuksessa seurattiin 26 lehmän poikimisen jälkeistä aikaa normaaleissa tilaolosuhteissa. Lehmäkohtainen seurantajakso alkoi umpeenpanosta ja loppui kolme viikkoa poikimisen jälkeen. Lehmistä 7 oli ensikoita ja loput useamman kerran poikineita. Jakson aikana seurattiin eläinten ruokintaa, kuntoluokkaa, pötsin täyteyttä, sonnan koostumusta, maitomäärää ja maidon pitoisuuksia.
Tuloksista voidaan todeta, että kuiva-aineen syöntimäärät eivät voineet yltää sille tasolle, että energiatarve olisi voitu täyttää. Lisäksi maidon rasva–valkuaissuhde ylitti osalla lehmistä riskitason. Kuntoluokan muutos poikimisen jälkeen oli kahdella lehmällä liian suurta. Pötsin täyteyden perusteella lehmien syönti pysyi hyvällä tasolla poikimisen jälkeen ja sonnan koostumuksesta voidaan päätellä, että väkirehujen lisäysnopeus ei ollut liian nopea.
Ketoosi tarkoittaa kohonnutta ketoainepitoisuutta elimistössä. Ketoosin taustalla on liiallinen rasvahappojen vapautuminen, joka johtaa maksan ylikuormittumisen. Seurauksena on, että maksa hapettaa asetyylikoentsyymi-A:ta vain osittain, josta muodostuu ketoaineita. Ketoosi aiheuttaa maidontuotannon laskua, laihtumista ja ruokahaluttomuutta sekä heikentää hedelmällisyyttä.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksessa perehdytään erään lypsykarjatilan lehmien poikimisen jälkeisen ajan seuraamiseen ja selvitetään, tapahtuuko eläimissä tai ympäristössä sen kaltaisia muutoksia, jotka voivat lisätä eläinten riskiä sairastua ketoosiin joko kliinisesti tai piilevästi.
Vuoden mittaisessa case-tutkimuksessa seurattiin 26 lehmän poikimisen jälkeistä aikaa normaaleissa tilaolosuhteissa. Lehmäkohtainen seurantajakso alkoi umpeenpanosta ja loppui kolme viikkoa poikimisen jälkeen. Lehmistä 7 oli ensikoita ja loput useamman kerran poikineita. Jakson aikana seurattiin eläinten ruokintaa, kuntoluokkaa, pötsin täyteyttä, sonnan koostumusta, maitomäärää ja maidon pitoisuuksia.
Tuloksista voidaan todeta, että kuiva-aineen syöntimäärät eivät voineet yltää sille tasolle, että energiatarve olisi voitu täyttää. Lisäksi maidon rasva–valkuaissuhde ylitti osalla lehmistä riskitason. Kuntoluokan muutos poikimisen jälkeen oli kahdella lehmällä liian suurta. Pötsin täyteyden perusteella lehmien syönti pysyi hyvällä tasolla poikimisen jälkeen ja sonnan koostumuksesta voidaan päätellä, että väkirehujen lisäysnopeus ei ollut liian nopea.