Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien sisäiset kaatumisen riskitekijät : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu 24 000 henkeä Suomessa vuosittain. Aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla on suurentunut kaatumisriski verrattuna ihmisiin, jotka eivät ole sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön. Kaatumisriski on kohonnut kaikissa kuntoutumisen vaiheissa. Ikääntyvän väestön myötä aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyys ja samalla myös kaatumisten yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Kaatumisriskiä nostaa sekä sisäiset että ulkoiset riskitekijät.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aivoverenkiertohäiriökuntoutujien kaatumisen sisäisiä riskitekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa laaja selvitys aiheesta kokoamalla tutkittua tietoa yhteen, ja vastata kysymykseen, mitkä ovat aivoverenkiertohäiriökuntoutujien sisäisiä kaatumisen riskitekijöitä.

Tutkimuksen toteutustapana käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Artikkelihaku suoritettiin Cinahl ja Pubmed- tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä yhdeksän tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineistosta löytyi teemoja yhteensä 12 kappaletta: kognitiiviset tekijät, päivittäistoiminnoista selviytyminen, motoriset tekijät, tasapainonhallinta, ikä, sairauksiin liittyvät tekijät, liikkuminen, lääkitys, kehonkoostumus, kaatumishistoria, osastollaoloaika ja sairastumisesta kulunut aika.

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujien sisäisten kaatumisen riskitekijöiden voidaan nähdä olevan melko hajanainen joukko. Toisaalta kaatumistapaturmat voidaan nähdä tulosten valossa myös monisyisenä ilmiönä, johon vaikuttavat muun muassa kognitiiviset ja motoriset tekijät, tasapainonhallinta sekä päivittäistoiminnoista selviytymisen taidot, sekä muut vaihtelevat tekijät. Kaatumisriskiä arvioidessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaatuminen tapahtuu usein sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

In Finland 24 000 people have a stroke annually. Stroke rehabilitees have an increased risk of falling compared to people who have never suffered from a stroke. The risk of falling has increased in all stages of rehabilitation. Along with the aging of the population, the incidence of stroke and the social significance of falls increase. Both intrinsic and extrinsic factors raise the risk of falling.

The purpose of the study was to examine the intrinsic fall risk factors of stroke rehabilitees. The aim was to collect information and answer the question of what the intrinsic fall risk factors of stroke rehabilitees were.

The method used in the study was an integrative literature review. The search of the data was carried in the Cinahl and Pubmed- databases. In total, nine research articles were found for the review. The collected material was analysed by organizing the material in themes. 12 themes were identified: cognitive factors, management of the activities of daily living, motoric factors, balance control, age, factors related to diseases, mobility, medication, body mass index, history of falls, length of stay in a hospital unit and the time after the onset of the stroke.

As a conclusion, the intrinsic fall risk factors of stroke rehabilitees can be seen as a diffuse group. On the other hand, fall incidences can be perceived as a multifactorial phenomenon, which is influenced by cognitive and motoric factors, balance control and management of the activities of daily living and other varying factors. When assessing the fall risk, one should keep in mind that falling is often influenced by both intrinsic and extrinsic factors.