Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä : Hyvät käytännöt ja niiden hyödyntäminen johtamisessa

Abstract

Tiivistelmä Suomessa sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, joilla on riittävä työkokemus ja 45 op lisäkoulutus sekä johtavan lääkärin kirjallinen määräys, ovat saaneet rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden vuodesta 2012 lähtien. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen toteutuu suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tavoitteena oli koota hyviä käytäntöjä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen aloittamisessa sekä lääkkeenmääräämisen aloittamisessa ja johtamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu tehtiin haastattelulomakkeilla II Kansainvälisessä sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen konferenssissa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toukokuussa 2016. Haastateltavia oli 62, ja saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina nähtiin lääkettämääräävän sairaanhoitajan osaamisen hyödyntäminen, työn mielekkyys ja itsenäisyys ja potilaiden kokonaisvaltainen hoitaminen. Hyvinä käytäntöinä kuvattiin tehtävänkuvan hyvä suunnittelu etukäteen, hyvä informointi ja perehdytys työyhteisössä, lähiesimiehen antama tuki sekä oikeanlaisten hoidon vaikuttavuutta mittaavien seurantamenetelmien käyttö. Johtopäätöksenä todettiin, että hyödyntämällä lääkettämääräävien osaamista, voidaan osaltaan turvata potilaiden laadukas ja kokonaisvaltainen hoitaminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon meneillään olevassa uudistuksessa huomioimalla lääkettämääräävän sairaanhoitajan laaja osaaminen uusien työnjakomallien luomisessa.

Abstract In Finland nurses, midwifes and public health nurses who have adequate working experience, a further education of 45 academic credits and a letter of appointment from the leading physician have had the legal authority to prescribe drugs since 2012. The purpose of this study was to describe the implementation of nurse prescriptions in the Finnish health care system. The aim was to collect good practices for the commencement of the operations as well as for their management. The thesis was implemented with a qualitative research approach. The data was collected from 62 participants by using a questionnaire in the 2nd National Nurse Prescribing Congress in May 2016 at JAMK University of Applied Sciences. The material was analysed by using thematising. The most essential results of the thesis were the exploitation of the prescribing nurses’ competence, the meaningfulness of the work and the holistic care of the patient. The respondents’ descriptions of good practices at the commencement and in the management of nurse prescriptions were related to the thorough planning of the tasks beforehand, good information about the assignments in the working organization, the support by the management and the use of suitable ways of following-up the impact of the treatment. In conclusion, by tapping into the wide expertise of the prescribing nurses, it is possible to ensure a high-quality and comprehensive treatment of the patients. The results of the thesis can be exploited in the ongoing reform of social and health care by taking into account the extensive proficiency of nurse prescribers in the creation of new models of the division of labour.