Energiapaalien luonnonkuivaamisen tehostaminen aurinkoenergialla

Abstract

Energiapuun kosteus vaikuttaa siihen, kuinka hyvää polttoainetta kaadetuista puista saa-daan. Fixteri-paali teknologialla paalatut energiapuupaalit ovat olleet ongelmallisia kui-vumisen kannalta. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntäen tehostaa Fixteri-paalien kuivumista. Tutkimus toteutettiin Saarijärvellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituutin pihassa Tarvaalassa, jonne oli pinottu neljä eri pinoa, joista kaksi oli pinoladonta- ja kaksi ristiladontapinoa. Yhteen pinoladontapinoon asennettiin aurinko-kuivaimet, jolloin kolme muuta pinoa toimi verrokkeina. Pinojen kuivumista mitattiin kos-teusnäytteiden avulla ja punnitsemalla pinot ennen ja jälkeen tutkimuksen. Datalogge-reita käytettiin koko tutkimuksen ajan mittaamaan yhden pinoladonta- ja yhden ristila-dontapinon sisällä olevan ilman kosteutta. Koealueella oli myös sääasema, joka mittasi jatkuvasti ulkoilman kosteutta ja lämpötilaa. Saatuja tuloksia aurinkokuivatusta pinoladontapinosta verrattiin kolmeen muuhun ver-rokki pinoon. Tarkkailtiin myös, kuinka ulkoilman kosteus ja lämpötila vaikuttavat pinojen sisällä olevaan ilmaan. Tuloksista huomattiin, että punnituksen perusteella aurinkokuivattu pino kuivui parhai-ten, mutta kosteusnäytteet osoittivat, että parhaiten olivat kuivaneet luonnonmukaisesti kuivuneet ristiladontapinot. Tutkimuksessa selvisi myös, kuinka tästä tehtävät jatkotut-kimukset tulisi tehdä. Dataloggerien tietojen perusteella saatiin osoitusta siitä, että aurin-koenergialla kuivatun pinon etuosassa ilma kiersi paremmin kuin ristiladontapinoissa. Aurinkokuivatun pinoladontapinon takaosassa ilma kiersi yhtä tehokkaasti kuin luonnon-mukaisesti kuivaneessa ristiladontapinossa.

The leaked tree humidity affects how good fuel made from the trees. Fixter-bale tech-nology bales are particularly problematic in terms of drying. The aim was to find out whether drying of the Fixter-bales can be accelerated by uti-lizing solar energy. The study was carried out of yard in the Jyväskylä University of applied sciences in Tarvaala Saarijärvi, where there were four different stacks., two of which had normal hatched stacks and two crosshatched stacks. Solar dryers were in-stalled to one of the stacks whereas the three other stacks functioned as base-lines. Drying of the stacks was measured by the humidity samples, and by weighing the stacks before and after the study. Dataloggers were also used throughout the study to measure the one stack of typesetting and one cross typesetting stacks inside of hu-midity. On the test site there was also a weather station which constantly measured the ambient air humidity and temperature. The results obtained from the solar energy dried normal hatched stacks were compared to the three other baseline stacks. It was also observed how the outdoor air humidity and temperature affect the air inside the stacks. The results showed that, based on weighing, the solar energy dried stack dried best but the humidity samples indicated that the naturally dried crosshatched stacks had dried best. The study also found out how further research should be done. On the basis of the information received from the dataloggers it can be said that the air circulated bet-ter in the front part of the solar energy dried stack than in the crosshatched stacks. At the back of the solar energy dried normal hatched stacks air circulated as effective as in the crosshatched stacks.