Puhtauspalveluiden laadun varmistaminen ATP-laitteella : tehostetun palveluasumisen yksikkö

Abstract

Tämän tutkimuksen toimeksiantaja oli Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy. Tutkimuksessa selvitettiin tehostetun palveluasumisen kotien nykyinen puhtaustaso ennalta määritetyistä pisteistä satunnaisena, mutta tavanomaisena päivänä tilojen siivoamista ennen ja sen jälkeen. Näytteenoton tulosten pohjalta laadittiin asiakasyritykselle seurantasuunnitelma, jonka avulla he voivat ottaa pintapuhtausnäytteitä haluamistaan tiloista.

Kyseessä oli kvantitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja kokeellista tutkimusta. Mittausmenetelmänä oli luminometria. Mittaukset suoritettiin paikan päällä ottamalla pintahygienianäytteitä. Ennen ja jälkeen -tulokset, joita saatiin yhteensä 249 kappaletta, taulukoitiin ja niiden perusteella analysoitiin tilojen hygieniatasoa valituissa kohteissa.

Tuloksista selvisi, että hygieniataso oli pääasiassa riittävä. Poikkeuksia ilmeni yleisten tilojen ja wc-tilojen puhtaudessa. Tutkimuksen ulkopuolelta heräsi huomioita pintamateriaalien sopivuudesta kyseisiin tiloihin. Kodeissa ilmeni paikkoja, joiden siivous ei kuulunut kenellekään, tai vastuualueiden jako oli vähintään epäselvä. Huomionarvoista oli myös siivousvälineiden huolto niin laitoshuoltajien kuin osastohoitajien osalta.

Huonojen puhtaustulosten syyksi epäiltiin riittämätöntä siivoustaajuutta. Hyvien tulosten taustalla oli työntekijöiden motivoituneisuus sekä riittävä perehdytys. Tutkimuksen perusteella negatiiviset asiakaspalautteet kotien puhtaudesta olivat aiheettomia. Tutkimuksesta selvisi, että ATP-laitteiden raja-arvojen yhteneväisyyttä on tutkittu liian vähän.

This thesis was commissioned by Sastamalan ruoka- ja puhtauspalvelut Oy. The study inspected the level of cleanliness in four different nursing home units from predetermined critical points on a random, but usual day before and after the cleaning of the facilities. For the clients, a follow-up plan was created based on the results of the samplings. The client could then use the plan for taking samples from the critical points defined in the future.

The study was quantitative. Observing and experimental research were used as research methods. In total 249 surface hygiene samples were taken by using luminometry. The results were tabulated and analyzed to evaluate the total hygiene level of each nursing home unit.

All things considered, the results were sufficiently good and only few inadequate test results were discovered from the samples. Inadequate test results were from the common rooms, where people come to eat and spend time together as well as from residents’ toilets. It is noteworthy that the surface materials chosen for the homes might not have been the best ones. While discussing the results with the Service Manager of the company, it turned out that there is a level of uncertainty around whose responsibility the cleaning of these spaces exactly is. With this, it was clear that the division of responsibilities amongst the staff of the company and nursing homes needed to be clarified.

The most feasible explanation for the unsatisfactory sample results was inadequate cleaning frequency. The good results rested upon highly motivated staff and their adequate orientation to the job. Based on the results, there does not seem to be any reason for the negative feedback received by the homes. The study also pointed out differences in the reference values of different ATP-devices as well as the need for further research in that area.