Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n sisäisen viestinnän kehittäminen
Huomo, Kati (2017)
Huomo, Kati
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705026080
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyö tarkoitus on selvittää Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n sisäisen viestinnän nykyistä tilaa ja kehittää sitä. Tarkoitus on selvittää nuorten viestintätottumuksia ja nuorten keskuudessa käytetyimmät viestintäkanavat. Tutkimus rajattiin koskemaan 15-22 -vuotiaita Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n jäseniä. Tutkimuksessa saatua tietoa on tarkoitus hyödyntää piirin viestintää suunniteltaessa. Piirin tavoite on viestinnän avulla innostaa osallistumaan sekä piirin että lippukuntien toimintaan. Tarkoitus on selvittää, minkälainen viestintä innostaa nuoria osallistumaan partiotoimintaan. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa myös nuorten toiveita ja odotuksia piirin viestintää kohtaan. Myös näiden avulla viestintää on mahdollista jatkossa kehittää entistä paremmaksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Etelä-Karjalan Partiolaiset ry.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu yhteisön sisäisestä viestinnästä ja viestin-nän teorioista. Lisäksi käsitellään viestinnän suunnittelua, kanavia ja keinoja sekä toteutuksen arviointia. Tärkeässä roolissa on sosiaalinen media ja tutkimuksessa selvitettiin sen roolia perinteisen viestinnän rinnalla. Tukena käytettiin SoMe ja nuoret 2016 –tutkimuksen tuloksia. Teoriaosuudessa käsitellään myös ihmisten kykyä innostaa ja innostua ja sitä, kuinka tätä kykyä voisi käyttää hyödyksi yhteisön viestinnän näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena, jotta vastauksia saataisi mahdollisimman paljon. Tutkimusta varten laadittiin Webropol-kysely, joka lähetettiin kaikille koh-deryhmään kuuluville. Etelä-Karjalan partiopiirissä on kohderyhmään kuuluvia jäseniä 224. Vastauksia saatiin 54. Kyselyn vastausprosentti oli 24,1.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nuoret ovat melko tyytyväisiä tämänhetkiseen piirin viestintään. Eniten kehitystä kaipaa viestintäkanavien käyttö ja viestinnän ajoitus. Viestintä koettiin osittain sekavaksi ja liian hitaaksi. Toisaalta viestintäkanavia on liikaa käytössä ja toisaalta taas tietoa ei löydä mistään. Osa koki, ettei viesteihin ole tarpeeksi aikaa reagoida. Kiitosta piiri sai sosiaalisen median käytöstä ja sitä voisikin jatkossa lisätä ja monipuolistaa. Tutkimuksen tuloksissa näkyi nuorten innovatiivisuus; nuoret ovat halukkaita kokeilemaan myös vähemmän perinteisiä viestintäkanavia, kuten Snapchattiä. Kuvat ja videot koetaan tärkeiksi, pelkkä tekstin tuottaminen ei enää riitä. Sähköpostin merkitys yhteisöviestinnässä on hiipumassa nuorten mukana tuomien uusien tuulien myötä.
Viestintä elää jatkuvassa muutoksessa ja sen takia tutkimisen ja kehittämisen täytyy olla jat-kuvaa. Uusia viestintäkanavia syntyy ja vanhoja hiipuu. Ajan hermolla pysyminen on haaste kaikille yrityksille ja yhteisöille. Nuorten osaamista kannattaisi hyödyntää enemmän viestinnän suunnittelussa.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia piirin ulkoista viestintää ja kehittää sitä. Myös sisäisen viestinnän laadullinen tutkimus voisi antaa tarkempaa osviittaa siitä, mitä nuoret viestinnältä odottavat ja toivovat. Kiinnostavaa olisi myös pienten partiolaisten vanhempien näkökulma asiaan.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu yhteisön sisäisestä viestinnästä ja viestin-nän teorioista. Lisäksi käsitellään viestinnän suunnittelua, kanavia ja keinoja sekä toteutuksen arviointia. Tärkeässä roolissa on sosiaalinen media ja tutkimuksessa selvitettiin sen roolia perinteisen viestinnän rinnalla. Tukena käytettiin SoMe ja nuoret 2016 –tutkimuksen tuloksia. Teoriaosuudessa käsitellään myös ihmisten kykyä innostaa ja innostua ja sitä, kuinka tätä kykyä voisi käyttää hyödyksi yhteisön viestinnän näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaistutkimuksena, jotta vastauksia saataisi mahdollisimman paljon. Tutkimusta varten laadittiin Webropol-kysely, joka lähetettiin kaikille koh-deryhmään kuuluville. Etelä-Karjalan partiopiirissä on kohderyhmään kuuluvia jäseniä 224. Vastauksia saatiin 54. Kyselyn vastausprosentti oli 24,1.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että nuoret ovat melko tyytyväisiä tämänhetkiseen piirin viestintään. Eniten kehitystä kaipaa viestintäkanavien käyttö ja viestinnän ajoitus. Viestintä koettiin osittain sekavaksi ja liian hitaaksi. Toisaalta viestintäkanavia on liikaa käytössä ja toisaalta taas tietoa ei löydä mistään. Osa koki, ettei viesteihin ole tarpeeksi aikaa reagoida. Kiitosta piiri sai sosiaalisen median käytöstä ja sitä voisikin jatkossa lisätä ja monipuolistaa. Tutkimuksen tuloksissa näkyi nuorten innovatiivisuus; nuoret ovat halukkaita kokeilemaan myös vähemmän perinteisiä viestintäkanavia, kuten Snapchattiä. Kuvat ja videot koetaan tärkeiksi, pelkkä tekstin tuottaminen ei enää riitä. Sähköpostin merkitys yhteisöviestinnässä on hiipumassa nuorten mukana tuomien uusien tuulien myötä.
Viestintä elää jatkuvassa muutoksessa ja sen takia tutkimisen ja kehittämisen täytyy olla jat-kuvaa. Uusia viestintäkanavia syntyy ja vanhoja hiipuu. Ajan hermolla pysyminen on haaste kaikille yrityksille ja yhteisöille. Nuorten osaamista kannattaisi hyödyntää enemmän viestinnän suunnittelussa.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia piirin ulkoista viestintää ja kehittää sitä. Myös sisäisen viestinnän laadullinen tutkimus voisi antaa tarkempaa osviittaa siitä, mitä nuoret viestinnältä odottavat ja toivovat. Kiinnostavaa olisi myös pienten partiolaisten vanhempien näkökulma asiaan.