Kotihoidon toiminnanohjaus - muutosprosessin vaikutus asiakkaiden arvioimana
Kivelä, Roosa (2017)
Kivelä, Roosa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076665
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kotkan kotihoidon asiakkaiden kokemuksia kotihoidossa keväällä 2015 toteutettuun toiminnanmuutokseen. Tutkimuksella selvitettiin, miten toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton aikaansaamat prosessit vaikuttivat hoidon laatuun asiakkaiden arvioimana. Kokemuksia selvitettiin liittyen kotihoidon hoitohenkilökunnan pysyvyyteen, palvelujen saatavuuteen ja tarveperustaiseen kohdentamiseen, yksilöllisyyteen ja asiakaslähtöisyyteen sekä osallisuuteen.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto koostui 12 Kotkan kotihoidon asiakkaan haastatteluista. Tutkittavat olivat iältään 73–99-vuotiaita ja olleet kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä 3–20 vuotta. Haastattelut toteutettiin tammikuun 2017 aikana. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan on toiminnanmuutoksen prosessien vaikutuksilla saatu aikaan positiivisia elementtejä. Henkilöstön vaihtuvuus oli lisääntynyt jonkin verran, mutta vaihtuvuudella ei ollut negatiivista vaikutusta hoidon laatuun. Vastuuhoitajan rooli koettiin merkitykselliseksi. Kokonaiskuvan koordinoinnista huolehtiminen koettiin vastuuhoitajuuden tärkeimmäksi osa-alueeksi. Kotihoidon tuottamat palvelut olivat tarvelähtöisiä toteutettuja ja tasaisesti saatavissa. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet sekä osallistumismahdollisuudet omaan hoitoon liittyen olivat parantuneet, mutta osallisuus ei näyttäytynyt asiakkaille konkreettisena. Asiakkaan kuulluksi tulemisen tuntemisessa oli tapahtunut positiivinen muutos.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä Kotkan kotihoidon toimintamalleja. Jatkossa erityisesti osallisuuden eri muotojen näkyväksi tekeminen asiakkaille voisi entisestään parantaa koettua hoidon laatua asiakkaiden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto koostui 12 Kotkan kotihoidon asiakkaan haastatteluista. Tutkittavat olivat iältään 73–99-vuotiaita ja olleet kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä 3–20 vuotta. Haastattelut toteutettiin tammikuun 2017 aikana. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten mukaan on toiminnanmuutoksen prosessien vaikutuksilla saatu aikaan positiivisia elementtejä. Henkilöstön vaihtuvuus oli lisääntynyt jonkin verran, mutta vaihtuvuudella ei ollut negatiivista vaikutusta hoidon laatuun. Vastuuhoitajan rooli koettiin merkitykselliseksi. Kokonaiskuvan koordinoinnista huolehtiminen koettiin vastuuhoitajuuden tärkeimmäksi osa-alueeksi. Kotihoidon tuottamat palvelut olivat tarvelähtöisiä toteutettuja ja tasaisesti saatavissa. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet sekä osallistumismahdollisuudet omaan hoitoon liittyen olivat parantuneet, mutta osallisuus ei näyttäytynyt asiakkaille konkreettisena. Asiakkaan kuulluksi tulemisen tuntemisessa oli tapahtunut positiivinen muutos.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä Kotkan kotihoidon toimintamalleja. Jatkossa erityisesti osallisuuden eri muotojen näkyväksi tekeminen asiakkaille voisi entisestään parantaa koettua hoidon laatua asiakkaiden näkökulmasta.