Kouluruoan ravitsemuksellinen laatu : Case: Toivakan kunta
Kaisko, Emmiina (2017)
Kaisko, Emmiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114610
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako nykyinen kouluateria ravitsemussuosituksia Toivakan kunnassa. Tavoitteena oli myös kehittää toimivia kehitysideoita kouluateriaan, mikäli suositukset eivät toteutuisi nykyisellä kouluaterialla.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kehitystutkimusta tutkimusstrategiana sivuten. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin havainnointia, jossa tutkimuksen tulokset kirjattiin reaaliaikaisesti ja verrattiin niitä ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksellisen laadun arviointiin käytettiin tässä työssä arkilounaskriteerejä ja valtakunnallisia koululaisten ravitsemussuosituksia. Ravintoainelaskelmat tehtiin Jamix-ruokatuotannonohjausohjelmalla.
Arkilounaskriteerien mukaan kouluateria täytti sille asetetut vaatimukset, mutta arkilounaskriteerit ovatkin suuntaa antava työkalu ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Ravitsemussuosituksessa annettujen kriteerien mukaan kouluateria ei täyttänyt kaikilta osiltaan suosituksia. Ravitsemussuositusten toteutumiseen tarvittavat muutokset eivät olleet suuria tutkimustulosten perusteella. Hiilihydraattien ja rasvojen määrät olivat hyvällä mallilla, mutta kehitettävää löytyi rasvan laadusta ja proteiinin määrästä kokonaisenergiamäärään verrattuna.
Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan painottaa kouluaterian ravitsemissuositusten tutkimisen tärkeyttä kouluittain, jotta jokainen koululainen saisi nauttia tasapainoisen ja ravinteikkaan aterian riippumatta siitä, missä päin Suomea kouluaan käy. Pelkkä arkilounaskriteerien mukainen arviointi ei riitä, vaan ravintoainetiedot on laskettava tarkasti. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella Toivakan kunta sai arvokasta tietoa siitä, missä on vielä kehitettävää sekä kehitysideoita, miten ateriasta saataisiin pienillä muutoksilla ravitsemussuosituksien mukainen ateriakokonaisuus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kehitystutkimusta tutkimusstrategiana sivuten. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin havainnointia, jossa tutkimuksen tulokset kirjattiin reaaliaikaisesti ja verrattiin niitä ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksellisen laadun arviointiin käytettiin tässä työssä arkilounaskriteerejä ja valtakunnallisia koululaisten ravitsemussuosituksia. Ravintoainelaskelmat tehtiin Jamix-ruokatuotannonohjausohjelmalla.
Arkilounaskriteerien mukaan kouluateria täytti sille asetetut vaatimukset, mutta arkilounaskriteerit ovatkin suuntaa antava työkalu ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Ravitsemussuosituksessa annettujen kriteerien mukaan kouluateria ei täyttänyt kaikilta osiltaan suosituksia. Ravitsemussuositusten toteutumiseen tarvittavat muutokset eivät olleet suuria tutkimustulosten perusteella. Hiilihydraattien ja rasvojen määrät olivat hyvällä mallilla, mutta kehitettävää löytyi rasvan laadusta ja proteiinin määrästä kokonaisenergiamäärään verrattuna.
Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan painottaa kouluaterian ravitsemissuositusten tutkimisen tärkeyttä kouluittain, jotta jokainen koululainen saisi nauttia tasapainoisen ja ravinteikkaan aterian riippumatta siitä, missä päin Suomea kouluaan käy. Pelkkä arkilounaskriteerien mukainen arviointi ei riitä, vaan ravintoainetiedot on laskettava tarkasti. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella Toivakan kunta sai arvokasta tietoa siitä, missä on vielä kehitettävää sekä kehitysideoita, miten ateriasta saataisiin pienillä muutoksilla ravitsemussuosituksien mukainen ateriakokonaisuus.