Kouluruoan ravitsemuksellinen laatu : Case: Toivakan kunta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, vastaako nykyinen kouluateria ravitsemussuosituksia Toivakan kunnassa. Tavoitteena oli myös kehittää toimivia kehitysideoita kouluateriaan, mikäli suositukset eivät toteutuisi nykyisellä kouluaterialla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kehitystutkimusta tutkimusstrategiana sivuten. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin havainnointia, jossa tutkimuksen tulokset kirjattiin reaaliaikaisesti ja verrattiin niitä ravitsemussuosituksiin. Ravitsemuksellisen laadun arviointiin käytettiin tässä työssä arkilounaskriteerejä ja valtakunnallisia koululaisten ravitsemussuosituksia. Ravintoainelaskelmat tehtiin Jamix-ruokatuotannonohjausohjelmalla. Arkilounaskriteerien mukaan kouluateria täytti sille asetetut vaatimukset, mutta arkilounaskriteerit ovatkin suuntaa antava työkalu ravitsemuksellisen laadun arviointiin. Ravitsemussuosituksessa annettujen kriteerien mukaan kouluateria ei täyttänyt kaikilta osiltaan suosituksia. Ravitsemussuositusten toteutumiseen tarvittavat muutokset eivät olleet suuria tutkimustulosten perusteella. Hiilihydraattien ja rasvojen määrät olivat hyvällä mallilla, mutta kehitettävää löytyi rasvan laadusta ja proteiinin määrästä kokonaisenergiamäärään verrattuna. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan painottaa kouluaterian ravitsemissuositusten tutkimisen tärkeyttä kouluittain, jotta jokainen koululainen saisi nauttia tasapainoisen ja ravinteikkaan aterian riippumatta siitä, missä päin Suomea kouluaan käy. Pelkkä arkilounaskriteerien mukainen arviointi ei riitä, vaan ravintoainetiedot on laskettava tarkasti. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella Toivakan kunta sai arvokasta tietoa siitä, missä on vielä kehitettävää sekä kehitysideoita, miten ateriasta saataisiin pienillä muutoksilla ravitsemussuosituksien mukainen ateriakokonaisuus.

The aim of the thesis was to find out if the school meal corresponded to the nutritional recommendations in the municipality of Toivakka. Another aim was to develop functional ideas for school meals, if the recommendations had not been fulfilled. The research was a qualitative research and the research strategy was a development research. Thee data collection method was observation where the results of the research were documented in real time and compared with the nutritional recommendations. The “Arkilounas” criteria and Finnish school nutritional recommendations to evaluate nutritional quality were applied. Nutrient calculations were made by the Jamix-food production control program. The school meal fulfilled the “Arkilounas” criteria requirements, but the criteria are only a directional tool for evaluating the nutritional quality. According to the nutritional recommendations, the school meal did not entirely meet the recommendations. However, there was no need for major changes for the nutritional recommendations to be met, on the base of the research. The quantities of carbohydrates and fats were on the good level, but some improvement was found in the quality of fats and protein, compared to the total energy amount. The most significant conclusion was the importance of studying the nutritional recommendations in every school, so that every schoolchild should enjoy a balanced, nutrient-rich meal no matter where in Finland the school is located. The evaluation following the “Arkilounas” criteria is not only enough, but the nutritional values must be calculated accurately. Based on the results of the thesis, Toivakka municipality received valuable information on where there is still room for improvement. Ideas on how to make the meal consistent to the recommendations with small changes were also received.