Hoitajien kokemuksia kivun hoidosta saattohoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia saattohoitotyöstä sekä saattohoitopotilaiden kivun hoidosta. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, miten hoitajat kokevat saattohoitopotilaan kivun hoidon, millä eri tavoin saattohoitopotilaan kipua arvioidaan ja millaisia kokemuksia hoitajilla on saattohoitotyöstä. Tavoitteena oli lisätä tietoa kivun hoidosta ja arvioinnista saattohoitopotilailla. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa perusterveydenhuollon käyttöön saattohoitotyöstä, kivun hoidosta ja arvioinnista saattohoitopotilailla, ja että tietoa voidaan käyttää yksikön hoitotyön kehittämisessä. Aihe rajattiin koskemaan aikuispotilaita. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdeksalta vuodeosaston hoitajalta.

Tulosten perusteella hoitajat kokivat, että saattohoitopotilaiden kivun hoito on kokonaisuudessaan laadukasta. Keskeisiksi kivun hoidon menetelmiksi nousi oireiden hoito ja henkisen kärsimyksen lievittäminen. Lääkkeellisessä kivun hoidossa korostui hoitajan ja lääkärin saumaton yhteistyö. Ajanpuuteen koettiin hankaloittavan laadukkaan hoitotyön toteuttamista sekä kivunhoidon että sen arvioinnin osalta. Kipua arvioitiin potilaan eleistä sekä hoitajan kokemuksen tuomalla osaamisella. Hoitajat kuitenkin kaipasivat yhtenäisempää kivun arviointia ja kirjaamista yksikköön. Saattohoitotyön hoitajat kokivat osittain raskaana, mutta kuitenkin mielekkäänä työnä. He nostivat esille aikaisemman saattohoitopäätöksen helpottavan hoitotyön organisointia. Saattohoidossa vahvasti mukana olevat omaiset koettiin voimavarana, mutta myös omana haasteenaan.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa lisäkoulutuksia perusterveydenhuoltoon. Hoitotyön kehittämiseksi osastolla voitaisiin suunnitella yhtenäisiä toimintamalleja kivun arviointiin ja kirjaamiseen. Pitkäaikaisemman omahoitajuuden kehittäminen helpottaisi myös hoitotyön toteuttamista. Jatkossa olisi tärkeää tutkia omaisten käsityksiä saattohoitopotilaan kivun hoidosta tai perehtyä syvällisemmin henkisen kärsimyksen kokemuksiin.

The purpose of this study was to describe nurses’ experiences of terminal care and analgesia in terminal care. The research questions were to examine how nurses experience analgesia in terminal care patients, in which different ways nurses assess the pain terminal care patients’ experience and what kind of experiences nurses have of terminal care. The aim was to increase knowledge about analgesia and pain assessment in terminal care. The aim was also to produce knowledge about terminal care, analgesia and pain assessment to primary health care so it can be used to develop nursing in the ward. The study was conducted utilising a qualitative research method. The data were collected by interviewing eight nurses in the ward.

According to the study, the quality of analgesia in terminal care patients is high. The study showed that an early transition to terminal care would ease nursing. The patients´ immediate families were recognized as a resource and challenge in nursing. The results showed that nurses wished for more uniform pain assessment and registering.

The results can be utilised in education and in developing a tool for pain assessment and registering in the ward. A potential subject for further study would be to examine the immediate families’ experiences of analgesia in terminal care. It would also be interest-ing to study the patients’ mental pain more profoundly.