Keskivaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä gerontologisen hoitotyön opetuksesta TAMKissa
Rajanen, Anna; Saksa, Outi (2017)
Rajanen, Anna
Saksa, Outi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076710
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705076710
Tiivistelmä
Gerontologisen hoitotyön laadukkaalla opetuksella tuetaan sairaanhoitajien ammattitaitoa sekä luodaan positiivista kuvaa gerontologisesta hoitotyöstä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää keskivaiheen sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä gerontologisen hoitotyön opetuksesta Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). Työn tehtävänä oli selvittää miten gerontologista hoitotyötä tulisi opettaa sairaanhoitajakoulutuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla gerontologisen hoitotyön opetusta sairaanhoitajakoulutuksessa voidaan muokata siten, että opetus tukisi mahdollisimman hyvin tulevien sairaanhoitajien gerontologista osaamista.
Työmme aineisto on kerätty osana suurempaa tutkimusta, joka oli kohdennettu kaikille TAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille. Aineisto rajattiin käsittämään keskivaiheen opiskelijoiden vastaukset (n=197). Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Vastausten suuresta määrästä johtuen aineisto päädyttiin analysoimaan laadullisen sisällön erittelyn mukaisesti kvantifioimalla tutkimustulokset niiden tarkastelemista selkeyttääksemme. Työ tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokivat tarvitsevansa enemmän teoriatietoa vanhuuteen liittyvistä muutoksista ja niiden vaikutuksista hoitotyöhön. Gerontologisen hoitotyön opetuksen tulisi olla käytännönläheistä ja sen tulisi vastata työelämän käytäntöjä. Keinoina tähän nähtiin esimerkiksi vanhustyössä suoritettavat harjoittelut sekä erilaisiin vanhuspalvelua tarjoaviin yksiköihin tutustuminen. Yhteistyö vanhusten kanssa, eettisten ongelmien pohtiminen opintojen aikana sekä opettajien ja harjoitteluiden ohjaajien hyvä asenne alaa kohtaan koettiin myös tärkeinä. Opetuksen didaktisina ratkaisuina haluttiin esimerkiksi mielenkiintoisempaa ja luovempaa opetusta, enemmän opetusta opintojen alkuvaiheeseen, integroidusti kaikkiin opintoihin ja mahdollisuutta erikoistua gerontologiseen hoitotyöhön. Joidenkin vastaajien mukaan opetusta tulisi olla yleisesti enemmän ja osa vastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkiseen opetukseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että gerontologisen hoitotyön opetuksen merkitys sairaanhoitajakoulutuksessa on suuri. Opiskelijat haluavat laajan ymmärryksen ja vahvan tietopohjan vanhuuden merkityksestä hoitotyöhön. Tuloksista käy ilmi että, gerontologisen hoitotyön opetusta tulisi lisätä. Opetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön luovempia ratkaisuja perinteisten luentojen lisäksi. Tuloksia voidaan hyödyntää TAMKin sekä muiden ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien sekä opetuksen sisällön suunnitteluun. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme tutkimusta erilaisten luovien opetusinterventioiden vaikutuksesta opiskelijoiden ammattitaitoon ja asenteisiin gerontologista hoitotyötä kohtaan.
Työmme aineisto on kerätty osana suurempaa tutkimusta, joka oli kohdennettu kaikille TAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille. Aineisto rajattiin käsittämään keskivaiheen opiskelijoiden vastaukset (n=197). Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Vastausten suuresta määrästä johtuen aineisto päädyttiin analysoimaan laadullisen sisällön erittelyn mukaisesti kvantifioimalla tutkimustulokset niiden tarkastelemista selkeyttääksemme. Työ tehtiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokivat tarvitsevansa enemmän teoriatietoa vanhuuteen liittyvistä muutoksista ja niiden vaikutuksista hoitotyöhön. Gerontologisen hoitotyön opetuksen tulisi olla käytännönläheistä ja sen tulisi vastata työelämän käytäntöjä. Keinoina tähän nähtiin esimerkiksi vanhustyössä suoritettavat harjoittelut sekä erilaisiin vanhuspalvelua tarjoaviin yksiköihin tutustuminen. Yhteistyö vanhusten kanssa, eettisten ongelmien pohtiminen opintojen aikana sekä opettajien ja harjoitteluiden ohjaajien hyvä asenne alaa kohtaan koettiin myös tärkeinä. Opetuksen didaktisina ratkaisuina haluttiin esimerkiksi mielenkiintoisempaa ja luovempaa opetusta, enemmän opetusta opintojen alkuvaiheeseen, integroidusti kaikkiin opintoihin ja mahdollisuutta erikoistua gerontologiseen hoitotyöhön. Joidenkin vastaajien mukaan opetusta tulisi olla yleisesti enemmän ja osa vastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkiseen opetukseen.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että gerontologisen hoitotyön opetuksen merkitys sairaanhoitajakoulutuksessa on suuri. Opiskelijat haluavat laajan ymmärryksen ja vahvan tietopohjan vanhuuden merkityksestä hoitotyöhön. Tuloksista käy ilmi että, gerontologisen hoitotyön opetusta tulisi lisätä. Opetuksessa voitaisiin ottaa käyttöön luovempia ratkaisuja perinteisten luentojen lisäksi. Tuloksia voidaan hyödyntää TAMKin sekä muiden ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien sekä opetuksen sisällön suunnitteluun. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme tutkimusta erilaisten luovien opetusinterventioiden vaikutuksesta opiskelijoiden ammattitaitoon ja asenteisiin gerontologista hoitotyötä kohtaan.