Jäkälä bioindikaattorina ilmanlaadun tutkimisessa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten metsien ilmanlaatua voidaan arvioida käyttämällä puiden rungoilla kasvavia jäkäliä indikaattorilajeina. Tutkimus toteutettiin jäkäläkartoituksena, jossa ilmansaasteiden vaikutusta tarkasteltiin jäkälälajien muutoksissa eri ympäristöissä. Ilmansaasteiden vaikutukset näkyvät jäkälälajien lukumäärässä, vaurioasteissa sekä jäkälien peittävyydessä. Pääpainona tutkimuksessa on jäkälälajien lukumäärä.

Tutkimusmenetelmänä maastossa käytiin valituilla havaintoaloilla arvioimassa satunnaisesti valituilta puilta jäkälälajien lukumäärää. Havaintoalat valittiin mahdollisimman paljon ympäristöltään keskenään poikkeaviksi, jotta ilmanlaadultaan selkeästi erilaiset paikat ovat jäkälälajistoltaankin erilaiset. Havaintoaloiksi valikoitui puhtaiden metsien lisäksi muun muassa teiden varsien, tehtaiden ja asutuksen läheisyydessä olevat metsät. Yhteensä tutkimukseen valittiin 50 puuta, jotka kaikki olivat mäntyjä tulosten vertailun helpottamiseksi. Havaintoaloja oli yhteensä kymmenen, joille valittiin satunnaisesti viisi puuta. Havaintoalojen sijoittelussa otettiin huomioon myös jäkälälajien lukumäärään luontaisesti vaikuttavat tekijät. Maantieteelliset erot otettiin huomioon tekemällä tutkimusta Jämsän Länkipohjassa sekä Rovaniemellä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli verrata saatuja tuloksia keskenään niin, että tuloksista voi tehdä selkeän johtopäätöksen ilmanlaadun määrittelyyn jäkälien avulla. Oletuksena oli, että jäkälälajien lukumäärä on suurempi ja vaurioaste pienempi paikoissa, joissa metsä on koskemattomampaa. Tuloksista kävi ilmi, että jäkälälajisto oli havaintoaloilla lähes samanlaista riippumatta paikasta. Poikkeuksena olivat lajit, kuten naavat, jotka ovat erityisen herkkiä ilmansaasteille ja joita esiintyi vain puhtaammissa metsissä.

The purpose of this thesis was to find out how air quality in forests can be estimated using epiphytic lichens as bioindicators. The research was carried out as a lichen survey where the impact of air pollution was explored by studying the changes of lichen species in different environments. The effects of air pollution are shown in the number of lichen species, the degree of damages and lichens coverage.

The research method was to go and find out the sampling units to estimate the amount of the lichen species from the randomly selected trees. The sampling units were selected on purpose to be as different as possible from their environments so that clearly different places were also different of their lichen species. In addition to clean air forests the forests in the vicinity of roadsides, factories and residential areas were selected for the sampling units. The total of selected trees was 50 and all of them were pines in order to facilitate the comparison of results. There were ten sampling units in which five randomly selected trees. The effects of naturally affected factors in lichen species were also taken into account in the placement of sampling units. Geographical differences were taken into account by doing the research in Länkipohja and Rovaniemi.

The aim of the thesis was to compare the results so there could be a clear conclusion about air quality by observing lichens. The presumption was that the number of lichen species would be larger and there would be fewer damages in places where the forest was more unspoiled. The results revealed that lichen species in the sampling units were almost the same no matter the region or circumstances. There were only few species which were particularly sensitive to air pollution, e.g. the beard moss that could only be observed in the most unpolluted forests.