Hämeen ammattikorkeakoulun InnOpe-valmennuksen vaikuttavuus
Huttunen, Anniina (2017)
Huttunen, Anniina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705086925
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämän InnOpe-valmennuksen välittömän vaikuttavuuden arviointi osallistujien subjektiivisesta näkökulmasta. Arvioitavat valmennukset järjestettiin keväällä ja syksyllä 2014. Ne olivat Opetushallituksen rahoittamia, yrittäjyyden ja liiketoiminnan parissa toimiville kouluttajille ja opettajille suunnattuja täydennyskoulutuksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun työelämän lähipalvelut ja yhteyshenkilönä työelämäpalvelupäällikkö Sari Hanka.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, effektuaatiosta yrittäjyyden opetuksessa sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja sen problematiikasta. Vaikuttavuuden tarkastelussa hyödynnettiin Kirkpatrickin (1959) vaikuttavuuden tasomallia. Tutkimus oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi valmennuksen opetuksen materiaaleista sekä osallistujien ennakko- sekä reflektiotehtävistä. Molemmissa tutkittavissa koulutuksissa osallistujia oli yhteensä 35 henkilöä, joista molempiin tehtäviin oli vastannut 17 osallistujaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan osallistujat saivat uusia työkaluja opetukseensa ja he käyttivät niitä onnistuneesti omassa työympäristössään. Voidaan sanoa, että valmennuksen välitön vaikuttavuus saavutettiin. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää toimeksiantajan lisäksi myös muut täydennyskoulutusten vaikuttavuutta tutkivat tahot sekä effektuaalisen teorian hyödyntämistä harkitsevat oppilaitokset.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, effektuaatiosta yrittäjyyden opetuksessa sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja sen problematiikasta. Vaikuttavuuden tarkastelussa hyödynnettiin Kirkpatrickin (1959) vaikuttavuuden tasomallia. Tutkimus oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi valmennuksen opetuksen materiaaleista sekä osallistujien ennakko- sekä reflektiotehtävistä. Molemmissa tutkittavissa koulutuksissa osallistujia oli yhteensä 35 henkilöä, joista molempiin tehtäviin oli vastannut 17 osallistujaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan osallistujat saivat uusia työkaluja opetukseensa ja he käyttivät niitä onnistuneesti omassa työympäristössään. Voidaan sanoa, että valmennuksen välitön vaikuttavuus saavutettiin. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää toimeksiantajan lisäksi myös muut täydennyskoulutusten vaikuttavuutta tutkivat tahot sekä effektuaalisen teorian hyödyntämistä harkitsevat oppilaitokset.