Kirjastojen rooli lukutaidon tukemisessa Suomessa ja kouluyhteistyön tarkastelua muissa Pohjoismaissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten kirjastot tukevat lasten ja nuorten kielenkehitystä ja lukutaitoa Suomessa sekä kirjastojen ja koulujen välistä yhteistyötä muissa Pohjoismaissa. Työssä tarkastellaan selkokirjallisuuden merkitystä kielen- kehitystä tukevana asiana sekä mahdollisuutena harrastaa kirjallisuutta lukiongelmista huolimatta.

Teoriaosuudessa käsitellään selkokieltä ja sen tarpeellisuutta, kielenkehityksen tukemista ja lukuinnon kasvattamista. Kouluyhteistyön osalta tutkimusmenetelmänä oli avoin sähköpostikysely, joka lähetettiin muiden Pohjoismaiden suurempien kaupunkien kirjastoihin, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, Färsaaria sekä Grönlantia. Kirjastolaki takaa kussakin maassa tietyt palvelut tasapuolisesti. Yhteensä vastauksia tuli yhdeksästä kirjastosta.

Yhtenäistä kuvaa kunkin maan tavoista on vaikeaa saada, sillä tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä on yhtä monta kuin on kirjastoja. Muissa Pohjoismaissa järjestetään satutunteja, kirjavinkkauksia sekä erilaisia työpajoja. Koululuokat vierailevat kirjastoissa tutustuen niiden tiloihin ja toimintaan. Ruotsissa koulujen ja kirjastojen yhteistyö on tiivistä, mikä johtuu maan kirjastolaista. Selkokirjallisuutta eli easy-to-read -kirjallisuutta julkaistaan useimmissa Pohjoismaissa.

Erityisryhmien osalta mainittavaa lisätietoa ei tullut, ja sekaannusta aiheutti easy-to- read -termi. Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi laatimalla laajemman kyselyn, jossa mm. edellä mainittu termi avattaisiin yksityiskohtaisemmin sekä vierailemalla paikan päällä ja havainnoimalla yhteistyömalleja ja haastattelemalla kirjastoammattilaisia sekä opettajia.

The purpose of this thesis was to examine strategies that libraries in Finland utilize to promote language development and literacy among children and young adults and how libraries cooperate with schools in the other Nordic countries. The importance of easy-to-read literature in supporting language development and as an opportunity to practise reading despite dyslexia is also reviewed in this thesis.

The theoretical section takes a look at plain language and needs for it, support to the development of language, and fostering enthusiasm to read. The research method used was an open email survey sent to the libraries in the biggest Nordic cities (excluding those in Åland, Faroe Islands and Greenland), where these public services are similarly guaranteed through specific national library legislation. Nine libraries provided answers, which were later analysed.

The results suggest a high degree of heterogeneity of strategies across libraries to improve literacy in early readers, each of them declaring their own way of working. Story hours, book talks and special workshops were mentioned as very common approaches, as well as organized visits by school classes to get acquainted with library facilities and activities. Some degree of cooperation between schools and libraries was often present, and it seemed to be more active in Sweden than in the other countries, due to this country’s specific Library Act.

The libraries surveyed provided little or no additional information about strategies for groups of people with special needs. Easy-to-read books are published in most Nordic countries and can be found in their libraries. However, the term “easy-to- read” caused some confusion among the libraries interviewed. It is likely that the problems in recognizing the term “easy-to-read” are caused by the use of an emailed open enquiry, which complicates the clarification of confusing terms. This could be solved in future surveys by utilizing more elaborated questionnaires, in which these terms could be explained more in detail, as well as by incorporating interviewers and / or observers visiting the libraries under study.