Korkeakouluopiskelijoiden sosiaalinen pääoma opiskelijatalossa

Abstract

Opinnäytetyön taustalla vaikuttaa sosiaalisesta pääomasta käyty hyvinvointiin liittyvä keskustelu ja korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen terveystutkimus. Tutkimuksesta paljastui, että osalla opiskelijoista ilmenee psyykkistä oireilua hyvästä terveydentilasta huolimatta. Tutkimuksen pohjalta käynnistetyssä Kehrä-hankkeessa on pyritty tukemaan opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistämällä sosiaalista pääomaa yliopistoyhteisöissä. Riittävän sosiaalisen turvaverkon on todettu ehkäisevän opiskelijoiden yksin jäämistä ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa opiskelijoiden asumiseen liittyvästä sosiaalisuudesta. Samalla tarkastellaan sitä millaisen sosiaalisen ympäristön opiskelijatalo muodostaa.

Opinnäytetyö on tutkimusmenetelmältään laadullinen eli kvalitatiivinen. Tiedonhankinta on toteutettu kyselylomakkeiden muodossa ja aineiston analyysi pohjautuu teoriasidonnaiseen sisällönanalyysiin. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalisen pääoman yleistynyttä luottamusta ja yhteisöllisyyttä kokoava suuntaus.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä todetaan, että opiskelijatalossa ilmenee sosiaaliseen pääomaan viittaavia tekijöitä. Näitä ovat sosiaalinen verkosto, osallistuminen, luottamus ja vastavuoroinen avunanto. Asukkaat kokevat talon sosiaalisen ympäristön eri tavoin. Opiskelijatalo muodostuu toistensa luona kyläilevien ja toisiinsa parhaillaan tutustuvien sekä kiireellisten asukkaiden osittain jakamasta tilasta. Kiireellisten sosiaalinen verkosto sijoittuu voimakkaimmin asuintalon ulkopuolelle. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia sosiaalisen pääoman ilmenemistä tavallisessa tamperelaisessa kerrostalossa. Tällöin kohderyhmä laajenisi koskemaan erilaisissa elämänvaiheissa olevia asukkaita. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen pääoman vaikutuksia elämänhallintaan olisi syytä tutkia myös laadullisesti. Vastaavat aiemmat tutkimukset on toteutettu kvantitatiivisesti.

The thesis is influences by a debate about the social capital concerning welfare and university students` nationwide health survey. The investigation has revealed that certain proportion of students suffer from the mental symptoms in spite of the good state of health. Kehrä-project, which is based on the research, is intended to support students` holistic well-being by promoting social capital in university communities. Adequate social safety net has been established to prevent students from staying alone and from the problems related to their studies. The purpose of this study is to collect information on student residency related to sociability. At the same time it examines social environment created by student residents.

The thesis is based on qualitative research methods. The data have been implemented in the form of questionnaires. The analysis of the data is based on the theoretic based analysis of the content. The theoretical framework of the thesis is the trend of compiling generalized trust of the social capital and the sense of community.

In conclusion, a student house presents some elements of a social capital. These are the social network, participation, trust and mutual assistance. The residents perceive the social environment of the house in different ways. Student house consists of the shared space between residents visiting each other, residents getting to know each other and residents being busy. The busy ones have the social network mostly outside of the house. From the point of the follow-up study it would be important to examine social capital of the ordinary apartment building in the city of Tampere. In this case, the target group would be extended to residents in various life stages. On the other hand effects of students` social capital in conjunction of the life management should also be investigated qualitatively. Corresponding previous investigations have been carried out quantitatively.