Kahden tuotteen rinnakkaistuotannon kustannustehokkain ohjaustapa Valmet Automotiven hitsaamoissa
Korhonen, Oskari (2017)
Korhonen, Oskari
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705046298
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on löytää kahden tuotteen rinnakkaistuotannolle kustannustehokkain ohjaustapa Valmet Automotiven hitsaamoita. Hitsaamon kustannustehokkuuden tärkein kriteeri on optimaalinen henkilöresurssien käyttö kahdella tuotantolinjalla, mukaan lukien linjojen välisten tuotantomäärien sekä työaikamallien erot. Koko tehtaan kannalta hitsaamosta päivittäin syntyvä kokonaismäärä juuri oikeassa järjestyksessä on kustannustehokkuuden tärkeä kriteeri.
Työn alussa käsitellään Leanin perusteita sekä tarkemmin just-in-time sekä just-in-sequence käsitteitä, joihin Valmet Automotiven tuotanto pitkälti perustuu. Casen ensimmäinen osa käsittelee jononpitokykyä ja Hunter tuotannonohjausjärjestelmää, millä ohjataan Valmet Automotiven koko tuotantoa. Hunter kykenee oikaisemaan jonoa kolmessa pisteessä vaihtamalla tilauksia korista toiseen ennen kokoonpanon prosessia. Casen toinen osa käsittelee hitsaamon työaikamalleja, vuorojen ja linjojen tasapainotusta. Työaikamallien kustannustehokkuutta vertaillaan keskenään käyttäen tärkeimpiä Valmet Automotiven kustannusmittareita, tasapainotuksia sekä yhteiskustannuksia. Työssä tutkitaan neljää eri vertailujaksoa, jotka valittiin 2017 tuotanto-ohjelmasta.
Jononpitoon liittyviä johtopäätöksiä olivat yhden tilauksen oikaisupisteen siirto, fyysisen oikaisupisteen luominen ja reaaliaikaisen tuotantototeutuman näyttötaulun lisääminen hitsaamon tuotantolinjojen yhdistymispisteeseen. Työaikamallivaihtoehtoja hitsaamoille tutkittiin jaksosta riippuen kolmesta seitsemään, mutta varteenotettavia vaihtoehtoja kullekin vertailujaksoille löytyi kahdesta kolmeen.
Työn alussa käsitellään Leanin perusteita sekä tarkemmin just-in-time sekä just-in-sequence käsitteitä, joihin Valmet Automotiven tuotanto pitkälti perustuu. Casen ensimmäinen osa käsittelee jononpitokykyä ja Hunter tuotannonohjausjärjestelmää, millä ohjataan Valmet Automotiven koko tuotantoa. Hunter kykenee oikaisemaan jonoa kolmessa pisteessä vaihtamalla tilauksia korista toiseen ennen kokoonpanon prosessia. Casen toinen osa käsittelee hitsaamon työaikamalleja, vuorojen ja linjojen tasapainotusta. Työaikamallien kustannustehokkuutta vertaillaan keskenään käyttäen tärkeimpiä Valmet Automotiven kustannusmittareita, tasapainotuksia sekä yhteiskustannuksia. Työssä tutkitaan neljää eri vertailujaksoa, jotka valittiin 2017 tuotanto-ohjelmasta.
Jononpitoon liittyviä johtopäätöksiä olivat yhden tilauksen oikaisupisteen siirto, fyysisen oikaisupisteen luominen ja reaaliaikaisen tuotantototeutuman näyttötaulun lisääminen hitsaamon tuotantolinjojen yhdistymispisteeseen. Työaikamallivaihtoehtoja hitsaamoille tutkittiin jaksosta riippuen kolmesta seitsemään, mutta varteenotettavia vaihtoehtoja kullekin vertailujaksoille löytyi kahdesta kolmeen.