Etelä-Pohjanmaalla toteutettujen perhetyön kehittämishankkeiden juurtuminen perhetyöhön työntekijöiden näkökulmasta
Lahtela, Pirjetta; Leijala, Julia (2017)
Lahtela, Pirjetta
Leijala, Julia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107319
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme tutkimme, miten Etelä-Pohjanmaalla toteutetut perhetyön kehittämishankkeet ovat juurtuneet perhetyöhön, ja millaisia asioita erilaiset hankkeet ovat tuoneet perhetyöhön. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, millaisena perhetyön toteuttajat näkevät hanketyön ja pidetäänkö sitä yhtenä toimivana kehittämisen välineenä. Aiheen valintaan vaikutti sen ajankohtaisuus, sillä lapsi- ja perhepalvelut ovat muutoksen alla seuraavien vuosien aikana ja kehittämistyötä tehdään jokaisessa maakunnassa.
Tutkimuksemme on laadullinen eli kvalitatiivinen. Se on tehty yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyön toteuttajien kanssa. Haastattelimme kahdeksaa perhetyöntekijää/-ohjaajaa teemahaastattelujen avulla. Teemat muotoutuivat mukana olleiden hankkeiden tulosten pohjalta, joissa tulee esille niitä asioita, mitä alueilla on kehitetty ja mitkä ovat siirtyneet käytäntöön. Teemat olivat yhteistyö, perhetyön toteuttamismuodot sekä suhtautuminen hankkeisiin. Myös tulokset ovat analysoitu teemojen pohjalta.
Tutkimustulokset kertovat, että kehittämishankkeet koetaan toimivimpina isompia asioita kehitettäessä, jolloin työskentely olisi monialaista ja ulkoapäin ohjattua. Osa hankkeissa kehitetyistä asioista on yhä käytössä, osa ei ollenkaan. Vaikka hankkeet eivät juurtuneet käytäntöön aina toivotulla tavalla, parhaiksi koetut toimintamallit ja -tavat otettiin käyttöön ja osa kehittyi edelleen. Hankkeiden vaikutukset näkyvät parhaiten silloin, kun kehittämisen kohteet vastaavat alueen tarpeita ja ovat siinä kohtaa ajankohtaisia. Juurtumiseen vaikuttaa lisäksi se, voidaanko työyhteisöstä irrottaa hanketyöhön työntekijää, joka voisi sitoutua täysin kehittämistyöhön sekä pystyisi tuomaan asioita käytäntöön entistä paremmin. Tulosten perusteella hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti ja perhetyötä halutaan kehittää, sillä työ elää ajan mukana ja vaatii muutoksia.
Tutkimuksemme on laadullinen eli kvalitatiivinen. Se on tehty yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perhetyön toteuttajien kanssa. Haastattelimme kahdeksaa perhetyöntekijää/-ohjaajaa teemahaastattelujen avulla. Teemat muotoutuivat mukana olleiden hankkeiden tulosten pohjalta, joissa tulee esille niitä asioita, mitä alueilla on kehitetty ja mitkä ovat siirtyneet käytäntöön. Teemat olivat yhteistyö, perhetyön toteuttamismuodot sekä suhtautuminen hankkeisiin. Myös tulokset ovat analysoitu teemojen pohjalta.
Tutkimustulokset kertovat, että kehittämishankkeet koetaan toimivimpina isompia asioita kehitettäessä, jolloin työskentely olisi monialaista ja ulkoapäin ohjattua. Osa hankkeissa kehitetyistä asioista on yhä käytössä, osa ei ollenkaan. Vaikka hankkeet eivät juurtuneet käytäntöön aina toivotulla tavalla, parhaiksi koetut toimintamallit ja -tavat otettiin käyttöön ja osa kehittyi edelleen. Hankkeiden vaikutukset näkyvät parhaiten silloin, kun kehittämisen kohteet vastaavat alueen tarpeita ja ovat siinä kohtaa ajankohtaisia. Juurtumiseen vaikuttaa lisäksi se, voidaanko työyhteisöstä irrottaa hanketyöhön työntekijää, joka voisi sitoutua täysin kehittämistyöhön sekä pystyisi tuomaan asioita käytäntöön entistä paremmin. Tulosten perusteella hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti ja perhetyötä halutaan kehittää, sillä työ elää ajan mukana ja vaatii muutoksia.