Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Konttitalon energiatehokkuus

Sairanen, Milla (2017)

 
Avaa tiedosto
ONT_Milla_Sairanen.pdf (908.0Kt)
Lataukset: 


Sairanen, Milla
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107438
Tiivistelmä
Työssä tutkitaan tilakonteista muokatun siirtokelpoisen modulaarisen pientalon eli konttitalon laskennallista energiatehokkuutta ja sisäilmasto-olosuhteita eri taloteknisillä ratkaisuilla.

Energiatehokkuutta ja sisäilmasto-olosuhteiden toteutumista tutkittiin työssä dynaamisella simuloinnilla, johon käytettiin IDA Indoor Climate and Energy -ohjelmistoa (IDA ICE). Tarkasteltavat talotekniset järjestelmät määrittyivät rakennuksen suunnitelmista sekä kirjallisuudesta. Laskennassa noudatettiin rakentamismääräyskokoelman osien D3 ja D5 määräyksiä ja ohjeita.

Ratkaisujen taloudellisuutta arvioitiin vertailemalla laskennallista ostoenergian kulutusta, ja vaatimustenmukaisuus selvitettiin laskemalla kokonaisenergiankulutus eli E-luku. Sisäilmasto-olosuhteista tarkasteltiin kesäajan auringon säteilykuormaa ja sen torjumista sekä tukilämmitysärjestelmien eli tulisijan ja ilma-ilmalämpöpumpun vaikutusta oleskelutilojen ilman lämpötilaan lämmityskaudella.

Suorasähköllä lämmitettäessä konttitalon energialuokka on D. Laskennallisesti saadaan luokitus nostettua C-luokkaan,kun lisätään ilmalämpöpumppu ja varaava takka sekä tehostetaan ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa. Korvaamalla suorasähkö uusiutuvilla energialähteillä voidaan saavuttaa B-luokka. Ostoenergiantarve vähenee, jos lämmitysjärjestelmään integroidaan ulkoilmalämpöpumppu.

Auringon säteilykuorma on merkittävä tilojen ylilämpenemisriski, kuten myös tulisija lämmityskauden alku- ja loppupuolella. Tutkituista passiivisista suojakeinoista tehokkain oli markiisit. Ilmanvaihdon tehostamisella ei ollut juuri merkitystä huippulämpötilojen alentamisessa. Ilmalämpöpumppu oli kokonaisuuden kannalta tehokkaampi kuin matalamman g-arvon ikkunat.

Tulosten perusteella suositellaan mitoittamaan ja säätämään ilmalämpöpumppu sekä huonekohtaiset sähkölämmittimet niin, että asuintilat lämmitetään pääasiallisesti keskikonttiin asennetulla ilmalämpöpumpulla. Jos hankitaan tulisija, niin suositellaan termostaattisäätöistä vesikiertoista pellettitakkaa, joka liitetään lämminvesivaraajaan, johon yhdistetään aurinkokeräimet.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste