Standardin SFS-EN 14778 mukaisen käsinäytteenoton vaikutus metsätähdehakkeen kosteusarvoon
Tolvanen, Onni (2017)
Tolvanen, Onni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107487
Tiivistelmä
Kiinteiden biopolttoaineiden näytteenottoa käsittelevä standardi SFS-EN 14778 vahvistettiin 2011, samalla se kumosi aikaisemmat eurooppalaiset standardit. Lämpö- ja voimalaitoksilla polttoaineen kosteusnäytteenotto tapahtuu kuitenkin usein vanhentuneiden standardien sekä ohjeistuksien mukaisesti. Polttoaineen näytteenotto on eniten virhettä aiheuttava laadunvalvonnan vaihe. Laadukas näytteenotto luo pohjan tehokkaalle laadunvalvonnalle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla standardin mukaista biopolttoaineen käsinäytteenottoa sekä laitoksen normaalin toimintatavan mukaista polttoainetoimittajien suorittamaa näytteenottoa.
Näytteenottomenetelmien eroa selvitettiin rinnakkaisnäytteiden koejaksolla, jonka aikana 28:sta metsätähdehake polttoainekuormasta otettiin standardin SFS-EN 14778 mukaisesti sekä laitoksen normaalin ohjeistuksen mukaisesti kosteusnäytteet. Kosteusnäytteistä analysoiduilla kosteusarvoilla pyrittiin osoittamaan näytteenottomenetelmien välistä eroa. Kaikki näytteet esikäsiteltiin standardin SFS-EN 14780 mukaisesti.
Koejaksolta analysoitujen kosteustulosten mukaan standardiin perustuvalla näytteenotolla pienennetään metsätähdehakkeen näytteenoton systemaattista virhettä keskimäärin 3,36 prosenttiyksikköä. Standardimenetelmällä otetut näytteet olivat kosteampia kuin kuljettajien ottamat näytteet. Eroa voidaan pitää merkittävänä, eikä sitä voida selittää ainoastaan otantavirheellä. Koejaksolta saatujen tulosten mukaan standardin mukaisella näytteenotolla parannetaan metsätähdehakkeen näytteenoton luotettavuutta ja alennetaan energiasisältöön pohjautuvan polttoainekaupan polttoainekustannuksia lähes seitsemän prosenttiyksikköä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla standardin mukaista biopolttoaineen käsinäytteenottoa sekä laitoksen normaalin toimintatavan mukaista polttoainetoimittajien suorittamaa näytteenottoa.
Näytteenottomenetelmien eroa selvitettiin rinnakkaisnäytteiden koejaksolla, jonka aikana 28:sta metsätähdehake polttoainekuormasta otettiin standardin SFS-EN 14778 mukaisesti sekä laitoksen normaalin ohjeistuksen mukaisesti kosteusnäytteet. Kosteusnäytteistä analysoiduilla kosteusarvoilla pyrittiin osoittamaan näytteenottomenetelmien välistä eroa. Kaikki näytteet esikäsiteltiin standardin SFS-EN 14780 mukaisesti.
Koejaksolta analysoitujen kosteustulosten mukaan standardiin perustuvalla näytteenotolla pienennetään metsätähdehakkeen näytteenoton systemaattista virhettä keskimäärin 3,36 prosenttiyksikköä. Standardimenetelmällä otetut näytteet olivat kosteampia kuin kuljettajien ottamat näytteet. Eroa voidaan pitää merkittävänä, eikä sitä voida selittää ainoastaan otantavirheellä. Koejaksolta saatujen tulosten mukaan standardin mukaisella näytteenotolla parannetaan metsätähdehakkeen näytteenoton luotettavuutta ja alennetaan energiasisältöön pohjautuvan polttoainekaupan polttoainekustannuksia lähes seitsemän prosenttiyksikköä.