Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Ilmanvaihtokoneen tiiviysluokituksen vaikutus energiankulutukseen elinkaaren aikana

Karhu, Otto (2017)

 
Avaa tiedosto
Karhu_Otto.pdf (1.142Mt)
Lataukset: 


Karhu, Otto
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107555
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ilmanvaihtokoneen tiiviysluokituksen vaikutusta energiankulutukseen tämän elinkaaren aikana. Ilmanvaihtokoneet jaotellaan kolmeen eri luokkaan niiden vaipan ilmanpitävyyden perusteella. Tiiviysluokitukset määrittelevät suurimman sallitun vuotoilmamäärän vaippaneliötä kohden. Työssä vertailtiin esimerkkikohteesta tehtyjen laskujen perusteella näitä kolmea eri tiiviysluokkaa keskenään ja selvitettiin, kuinka suuri ero on energiankulutuksessa.

Ilmanvaihtokoneen vaipan läpi vuotavan ilman määrä riippuu koneen sisällä olevasta paineesta sekä vaipan pinta-alasta. Ilmanvaihtokoneen energiankulutus muodostuu pääasiassa puhaltimen sähköenergiankulutuksesta sekä lämmityspatterin lämpöenergiankulutuksesta. Muita mahdollisesti energiaa kulututtavia komponentteja ovat jäähdytyspatteri sekä kostutin.

Ilmanvaihdon energiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti, säädetäänkö kiinteistössä ilmavirtoja käyttöasteen mukaan, jolloin ilmanvaihtoa pienennetään hiljaisina aikoina. Muita energiankulutusta vähentäviä asioita ovat puhaltimen pieni SFP-luku sekä poistoilman lämmöntalteenoton korkea hyötysuhde.

Työssä tutkittu esimerkkikohde on Etelä-Suomessa sijaitseva koulurakennus, jossa on kymmenen tilaajan toimittamaa ilmanvaihtokonetta. Koneista kuusi on varustettu pyörivällä lämmöntalteenotolla ja neljä vesi-glykoli-lämmöntalteenotolla. Ilmavirtaa ei säädellä käyttöasteen mukaan. Suoritettujen laskujen perusteella tiiveimmässä L1-luokassa energiaa menee vuosittain hukkaan 847 kWh, L2-luokassa 2540 kWh ja L3-luokassa 7620 kWh.

Työstä saatujen tulosten perusteella tiiviillä ilmanvaihtokoneella voidaan saavuttaa varsin merkittäviä säätöjä. Tulevaisuudessa energiamääräykset todennäköisesti tiukkenevat sekä energian hinta tulee nousemaan. Energian hinnan nousu tarkoittaa sitä, että elinkaaren aikana pelkästään tiiviillä vaipalla saavutetut säästöt voivat nousta vielä huomattavasti suuremmiksi.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste