Kokemuksia organisaatiouudistuksesta valtiovarainministeriön kansantalousosastolla
Pykäläinen, Niina (2017)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107500
Tiivistelmä
Valtiovarainministeriön kansantalousosastolla toteutettiin organisaatiouudistus vuodenvaihteessa 2016–2017. Organisaatiouudistuksessa osaston suhdanne- ja vakausyksiköiden asiantuntijat organisoitiin uudelleen kolmeen ryhmään, joita johtamaan valittiin kolme uutta ryhmäpäällikköä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka uudistus oli vaikuttanut osaston asiantuntijoiden työhön, kuinka muutosprosessin johtaminen oli hoidettu ja oliko muutos kokonaisuudessaan onnistunut. Opinnäytetyössä keskityttiin osaston henkilöstön kokemuksiin muutoksen ympärillä.
Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä henkilöä, joita uudistus koski suoraan. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin osallistuvan havainnoinnin keinoja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyö toteutettiin pääsääntöisesti marraskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Haastattelut sijoittuivat helmikuulle 2017.
Tulosten perusteella osaston johdon voidaan katsoa onnistuneen viestimään muutoksesta selkeästi. Se missä joidenkin haastateltavien mukaan olisi ollut parannettavaa oli johdon perustelu muutoksen tarpeelle ja muutoksen nopea aikataulu. Toisaalta johdon voidaan katsoa onnistuneen hyvin muutoksen tarpeen luomisessa kiireelliseksi. Kukaan haastateltavista ei pitänyt muutosprosessia täysin loppuun asti vietynä, ja osa haastateltavista piti nykyistä järjestelyä tilapäisenä, kunnes sitä myöhemmin arvioidaan uudelleen. Uusien ryhmäpäälliköiden valintojen perustelu olisi osaltaan lisännyt prosessin avoimuutta.
Organisaatiouudistusta voidaan pitää onnistuneena erityisesti esimiesosaamisen kehittämisen ja urapolkumahdollisuuksien osalta. Uusien esimiesten saama tuki ja koulutusmahdollisuudet nähtiin tärkeinä. Etenkin uusien, motivoituneiden ryhmäpäällikköjen osallistamista muutosprosessiin voidaan pitää hyvänä ratkaisuna ja heidän avullaan on mahdollista myös jatkossa hyödyntää muiden osastolaisten osaamista tehokkaammin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka uudistus oli vaikuttanut osaston asiantuntijoiden työhön, kuinka muutosprosessin johtaminen oli hoidettu ja oliko muutos kokonaisuudessaan onnistunut. Opinnäytetyössä keskityttiin osaston henkilöstön kokemuksiin muutoksen ympärillä.
Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä henkilöä, joita uudistus koski suoraan. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin osallistuvan havainnoinnin keinoja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyö toteutettiin pääsääntöisesti marraskuun 2016 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana. Haastattelut sijoittuivat helmikuulle 2017.
Tulosten perusteella osaston johdon voidaan katsoa onnistuneen viestimään muutoksesta selkeästi. Se missä joidenkin haastateltavien mukaan olisi ollut parannettavaa oli johdon perustelu muutoksen tarpeelle ja muutoksen nopea aikataulu. Toisaalta johdon voidaan katsoa onnistuneen hyvin muutoksen tarpeen luomisessa kiireelliseksi. Kukaan haastateltavista ei pitänyt muutosprosessia täysin loppuun asti vietynä, ja osa haastateltavista piti nykyistä järjestelyä tilapäisenä, kunnes sitä myöhemmin arvioidaan uudelleen. Uusien ryhmäpäälliköiden valintojen perustelu olisi osaltaan lisännyt prosessin avoimuutta.
Organisaatiouudistusta voidaan pitää onnistuneena erityisesti esimiesosaamisen kehittämisen ja urapolkumahdollisuuksien osalta. Uusien esimiesten saama tuki ja koulutusmahdollisuudet nähtiin tärkeinä. Etenkin uusien, motivoituneiden ryhmäpäällikköjen osallistamista muutosprosessiin voidaan pitää hyvänä ratkaisuna ja heidän avullaan on mahdollista myös jatkossa hyödyntää muiden osastolaisten osaamista tehokkaammin.