Hyvää mieltä ja hengähdystaukoja : Sosiaalinen tuki Pirkanmaan Muistiyhdistyksen tukihenkilötoiminnassa
Ronkainen, Kaisa; Salonen, Katja (2017)
Ronkainen, Kaisa
Salonen, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705117586
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja muistisairaiden määrän kasvu haastavat niin kansanterveyden kuin -taloudenkin. Muistisairaiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää, jotta mahdollista laitoshoidon tarvetta saadaan siirrettyä myöhemmäksi. Suomi on varautunut muistisairaiden määrän kasvuun laatimalla Kansallisen muistiohjelman vuosille 2012-2020. Muistiohjelma sisältää suosituksia aivoterveyden edistämiseen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sekä tuen järjestämisen linjaamiseen. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeessa (2015-2017) muistisairaiden ja omaishoitajien jaksamista tuetaan tukihenkilötoiminnan avulla tarjoamalla oikea-aikaista tukea sairauden eri vaiheissa. Tukihenkilötoiminnasta on tarkoitus tulla pysyvä toimintamuoto Pirkanmaan alueelle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tukihenkilökoulutuksen saaneiden vapaaehtoistoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeen tukihenkilötoiminnasta. Lisäksi kartoitettiin tuettavien perheiden omaishoitajilta kokemuksia tukihenkilötoiminnasta ja sen tarpeeseen johtaneesta perheen tilanteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella aineistojen mahdollisia yhteyksiä ja laatia tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia tukihenkilötoiminnalle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tukihenkilötoiminnasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tukihenkilötoiminnassa mukana olleille tukihenkilöille ja omaishoitajille tehtiin kysely ja aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Suurin osa tukihenkilöistä on eläkkeelle jääneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on omakohtaista kokemusta muistisairauden vaikutuksesta perheeseen. Tukihenkilötoimintaan ollaan yleensä valmiita sitoutumaan vuosiksi. Vapaaehtoistoiminnan mielekkyyteen vaikuttavat eniten tuettavien perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja omien arvojen konkretisoituminen käytännön auttamisena. Merkittävimmät vapaaehtoisten hyvinvointia tukevat tekijät ovat Muistiyhdistyksen työntekijältä saatu sosiaalinen tuki ja keskustelu, toisten tukihenkilöiden tapaaminen sekä tasapaino omassa elämässä.
Omaishoitajat olivat tyytyväisiä toimintaan ja suurin osa toivoi tukikäyntejä viikoittain. Toiminnan koettiin soveltuvan hyvin vapaaehtoistoimijoille ja siihen liittyvät näkemykset olivat pääasiassa myönteisiä kummassakin vastaajaryhmässä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin tukihenkilötoiminnan vaikuttavuutta muistisairaiden ja omaishoitajien näkökulmasta. Lisäksi jatkotutkimusaiheena voisi olla tukihenkilötoiminnan juurruttaminen ammattilaisen näkökulmasta sekä sitä tukevat ja estävät tekijät.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tukihenkilökoulutuksen saaneiden vapaaehtoistoimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä Pirkanmaan Muistiyhdistyksen TUKEVA-hankkeen tukihenkilötoiminnasta. Lisäksi kartoitettiin tuettavien perheiden omaishoitajilta kokemuksia tukihenkilötoiminnasta ja sen tarpeeseen johtaneesta perheen tilanteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella aineistojen mahdollisia yhteyksiä ja laatia tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia tukihenkilötoiminnalle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä tukihenkilötoiminnasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tukihenkilötoiminnassa mukana olleille tukihenkilöille ja omaishoitajille tehtiin kysely ja aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Suurin osa tukihenkilöistä on eläkkeelle jääneitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on omakohtaista kokemusta muistisairauden vaikutuksesta perheeseen. Tukihenkilötoimintaan ollaan yleensä valmiita sitoutumaan vuosiksi. Vapaaehtoistoiminnan mielekkyyteen vaikuttavat eniten tuettavien perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja omien arvojen konkretisoituminen käytännön auttamisena. Merkittävimmät vapaaehtoisten hyvinvointia tukevat tekijät ovat Muistiyhdistyksen työntekijältä saatu sosiaalinen tuki ja keskustelu, toisten tukihenkilöiden tapaaminen sekä tasapaino omassa elämässä.
Omaishoitajat olivat tyytyväisiä toimintaan ja suurin osa toivoi tukikäyntejä viikoittain. Toiminnan koettiin soveltuvan hyvin vapaaehtoistoimijoille ja siihen liittyvät näkemykset olivat pääasiassa myönteisiä kummassakin vastaajaryhmässä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia tarkemmin tukihenkilötoiminnan vaikuttavuutta muistisairaiden ja omaishoitajien näkökulmasta. Lisäksi jatkotutkimusaiheena voisi olla tukihenkilötoiminnan juurruttaminen ammattilaisen näkökulmasta sekä sitä tukevat ja estävät tekijät.