Taitovalmennus suomalaisessa juniorijääkiekossa : Selvitys Suomen Jääkiekkoliiton taitovalmentajahankkeesta kolmelta ensimmäiseltä vuodelta
Väliaho, Kalle (2017)
Väliaho, Kalle
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705127823
Tiivistelmä
Tämän työelämän kehittämistyön tavoitteena on tutkia ja analysoida Jääkiekkoliiton taitovalmentajahankkeen kolmea ensimmäistä vuotta. Jääkiekkoliitto halusi panostaa lasten ja nuorten valmentamiseen MM-kotikisojen tuotoista tavoitteenaan auttaa 25 seuraa palkkaamaan päätoimisen lasten ja nuorten jääkiekon osaajan. Hanke alkoi kaudella 2013-2014.
Hankkeeseen asetettiin alustavia tavoitteita, joita on tarkoitus tässä työssä tutkia käyttämällä pääsääntöisesti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Hankkeen asetettuja tavoitteita olivat palkata 25 taitovalmentajaa työskentelemään noin 100 seurassa, rakentaa pelaaja- ja valmentajapolut sekä suunnitella yhteistyöseurojen laatumittareita. Lisäksi työssä haluttiin tutkia taitovalmentajien toimenkuvaa, lasten urheilun arvomaailmaa, vanhempien huomioimista, millaisessa toimintaympäristössä taitovalmentajat työskentelevät sekä miten taitovalmentajat näkevät Jääkiekkoliiton sarjatoiminnan, koulutuspolun, roolin ja hankkeen tulevaisuuden. Tutkimus on tehty hankkeen kolmannen vuoden, kauden 2015-2016 aikana lähettämällä kysely kaikille hankkeessa mukana oleville ja olleille taitovalmentajille (28 vastaajaa). Tutkimus aloitettiin syksyllä 2015 ja kaikkiin lisäkysymyksiin vastaukset saatiin keväällä 2016. Työssä on käytetty myös hyväksi hankkeesta tehtyjä aikaisempia kyselyitä sekä Suomen Jääkiekkoliiton pelipassien määriä. Tästä hankkeesta ei ole aikaisempia tutkimuksia vielä tehty.
Kaudella 2015-2016, hankkeen kolmantena vuonna, Suomessa toimi 26 Jääkiekkoliiton kouluttamaa taitovalmentajaa. 25 toimi seuroissa ja yksi Jääkiekkoliitossa edistämässä nais- ja tyttökiekkoa. Hankkeessa oli mukana yhteensä 115 seuraa, 25 tukea saavaa ja 90 yhteistyöseuraa. Suurimpaan osaan tukea saavista seuroista ja noin puoleen yhteistyöseuroista on oma pelaajapolku rakentunut. Valmentajapolun rakentumisesta ei vastausten perusteella saatu tietoa. Taitovalmentajien toimenkuva on muokkaantunut seuran tarpeiden mukaisesti, pääpaino kuitenkin E-D -junioreissa. Suurimmassa osassa seuroja on arvopohja luotu ja jääkiekkoa voi harrastaa A -juniori ikään saakka. Vanhempien kanssa tehdään hyvää yhteistyötä ja yleisin kohtaamispaikka on vanhempien info -tilaisuudet. Jääkiekkoliiton rooli nähtiin tärkeänä toimintaympäristön kehittäjänä kuten sarjojen ja koulutusten puolesta. Reilu neljännes vastaajista koki, että kaiken näköiset sarjatasot, sarjataulukot tai karsintaviivat olisi hyvä jättää pois varsinkin E-junioreiden sarjoista.
Hankkeen lopullisiin tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi seuraavina vuosina varmistaa, että mahdollisimman monella seuralla olisi pelaajapolku luotuna, tutkia seurojen valmentajapolkuja sekä tehdä yhteistyöseuroille kehityssuunnitelma. Suunnitelman tekemisessä Jääkiekkoliiton on tärkeä olla mukana, jotta resursseja pystyttäisiin tulevaisuudessa kohdentamaan paremmin. Hankkeen tavoitteiden saavuttamisella edistettäisiin Suomi-kiekon kehittymistä tulevaisuudessa.
Hankkeeseen asetettiin alustavia tavoitteita, joita on tarkoitus tässä työssä tutkia käyttämällä pääsääntöisesti kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Hankkeen asetettuja tavoitteita olivat palkata 25 taitovalmentajaa työskentelemään noin 100 seurassa, rakentaa pelaaja- ja valmentajapolut sekä suunnitella yhteistyöseurojen laatumittareita. Lisäksi työssä haluttiin tutkia taitovalmentajien toimenkuvaa, lasten urheilun arvomaailmaa, vanhempien huomioimista, millaisessa toimintaympäristössä taitovalmentajat työskentelevät sekä miten taitovalmentajat näkevät Jääkiekkoliiton sarjatoiminnan, koulutuspolun, roolin ja hankkeen tulevaisuuden. Tutkimus on tehty hankkeen kolmannen vuoden, kauden 2015-2016 aikana lähettämällä kysely kaikille hankkeessa mukana oleville ja olleille taitovalmentajille (28 vastaajaa). Tutkimus aloitettiin syksyllä 2015 ja kaikkiin lisäkysymyksiin vastaukset saatiin keväällä 2016. Työssä on käytetty myös hyväksi hankkeesta tehtyjä aikaisempia kyselyitä sekä Suomen Jääkiekkoliiton pelipassien määriä. Tästä hankkeesta ei ole aikaisempia tutkimuksia vielä tehty.
Kaudella 2015-2016, hankkeen kolmantena vuonna, Suomessa toimi 26 Jääkiekkoliiton kouluttamaa taitovalmentajaa. 25 toimi seuroissa ja yksi Jääkiekkoliitossa edistämässä nais- ja tyttökiekkoa. Hankkeessa oli mukana yhteensä 115 seuraa, 25 tukea saavaa ja 90 yhteistyöseuraa. Suurimpaan osaan tukea saavista seuroista ja noin puoleen yhteistyöseuroista on oma pelaajapolku rakentunut. Valmentajapolun rakentumisesta ei vastausten perusteella saatu tietoa. Taitovalmentajien toimenkuva on muokkaantunut seuran tarpeiden mukaisesti, pääpaino kuitenkin E-D -junioreissa. Suurimmassa osassa seuroja on arvopohja luotu ja jääkiekkoa voi harrastaa A -juniori ikään saakka. Vanhempien kanssa tehdään hyvää yhteistyötä ja yleisin kohtaamispaikka on vanhempien info -tilaisuudet. Jääkiekkoliiton rooli nähtiin tärkeänä toimintaympäristön kehittäjänä kuten sarjojen ja koulutusten puolesta. Reilu neljännes vastaajista koki, että kaiken näköiset sarjatasot, sarjataulukot tai karsintaviivat olisi hyvä jättää pois varsinkin E-junioreiden sarjoista.
Hankkeen lopullisiin tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi seuraavina vuosina varmistaa, että mahdollisimman monella seuralla olisi pelaajapolku luotuna, tutkia seurojen valmentajapolkuja sekä tehdä yhteistyöseuroille kehityssuunnitelma. Suunnitelman tekemisessä Jääkiekkoliiton on tärkeä olla mukana, jotta resursseja pystyttäisiin tulevaisuudessa kohdentamaan paremmin. Hankkeen tavoitteiden saavuttamisella edistettäisiin Suomi-kiekon kehittymistä tulevaisuudessa.