Sosiaalista pääomaa vahvistavat käytänteet ammattikorkeakouluopiskelijoiden kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat sosiaalista pääomaa vahvistavat käytänteet ammattikorkeakoulun opiskeluyhteisössä opiskelijoiden kuvaamina. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda mittari, kyselylomake mittamaan sosiaalista pääomaa vahvistavia käytänteitä.

Tutkimuksen kahden vaiheen kautta rakennettiin mittari, kyselylomake, joka nimeää ja mittaa ammattikorkeakoulun sosiaalisen pääoman ominaispiirteitä vahvistavia käytänteitä Tutkimuksen kohdejoukko oli ammattikorkeakoulun amk-opiskelijat. Tutkimus eteni prosessina, jonka myötä tarkentui ensin sosiaalisen pääoman ilmenemisen muodot ammattikorkeakoulussa. Todettujen käytänteiden nimeämisestä edettiin niiden määrälliseen tarkasteluun. Sosiaalisen pääoman käsitettä tarkasteltiin ensin laadullisessa tutki-musvaiheessa käsiteanalyysin avulla. Käsiteanalyysin osana toteutettiin haastattelu, jonka aineiston perusteella nimettiin sosiaaliselle pääomalle empiiriset tarkoitteet. Haastatteluaineisto käsiteltiin sisällön analyysiin perustuen. Tutkimuksen toinen vaihe oli määrällinen ja se perustui ensimmäisen vaiheen tuloksiin. Toisessa vaiheessa testattiin tutkimuksen ensimmäisen vaiheessa luotu kyselylomake ja toimitettiin se internet-kyselynä kokonaisotantana kohdejoukolle. Kyselylomake analysoitiin tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen ja kuvattiin moodin ja keskiarvon avulla.

Sosiaalisen pääoman ominaispiirteiksi nimettiin sosiaalinen verkosto, luottamus, normit, yhteisö ja vastavuoroisuus. Sosiaalisen pääoman lähikäsitteiksi löydettiin inhimillinen pääoma, yhteisöllisyys sekä kansalaisyhteiskunta sisältäen kansalaishyveet. Sosiaalisen pääoman ennakkoehdoksi nimettiin vuorovaikutus. Seurauksiksi nimettiin me-henki ja osallisuus, yhteistyön helpottuminen ja päämäärien saavuttaminen, tiedonkulun parantuminen, voimavara ja hyvinvointi.

Tutkimuksen tuloksena on mittari, joka sisältää käytänteitä, jotka vahvistavat sosiaalisen pääoman ominaispiirteitä. Sosiaalista pääomaa vahvistavat käytänteet on kuvattu luodun mittarin, kyselylomakkeen väittäminä. Tutkimuksen tuloksissa osoitetaan, missä määrin ja mitkä sosiaalisen pääoman elementit ammattikorkeakoulun opiskelijat kokevat määrällisesti olennaisiksi.

Jatkotutkimuksen aiheina on sosiaalista pääomaa vahvistavien käytänteiden tarkastelu eri alojen ammattikorkeakouluissa, eri yhteisöissä, esimerkiksi työyhteisöissä, sosiaalista pääomaa vahvistavien käytänteiden nimeäminen yhteisön kahden tai suuremman määrän eri joukkojen kuvaamina sekä luodun mittarin käyttäminen opinnoista syrjäytymisen ehkäisemisessä. ______________________________________________________________________

Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat sosiaalinen pääoma, sosiaalinen verkosto, luottamus, normit, yhteisö ja vastavuoroisuus.

The purpose of this study is to find out which the practices in strenghtening social capital at a university of applied sciences are. These practises are nominated by the students at a university of applied sciences. The aim of this study is to develop and uphold practices which strengthen social capital by nominating those.

The study is implemented in two phases. An instrument, a questionnaire, which shows the practises that strenghten the typical features of social capital and acts as a tool to evaluate the practices quantitatively was created through these phases.

The target group consisted of the students of a university of applied sciences. The study was a process. At first, the term social capital was the object of concept analysis. The concept analysis includes an interview. The material from the interview was used as an empiric referent to the term social capital. The analysis of the material from the interview was based on the contents. The first phase of the study was qualitative.

The second phase of the study was quantitative. It was based on the results of the first phase. The questionnaire was created in the second phase. It was tested at first. Full sampling was used as the sampling metod. The results were analysed statisticly.

The result of the study is an instrument which describes the practices that strenghten the typical elements of social capital: social network, trust, norms, community and reciprocity. These typical elements are nominated by students.

In this study, the typical elements of social capital were social network, trust, norms, community and reciprocity. The terms near to social capital were human capital, community and civic society including civic virtues. The prerequisite was interaction. We-spirit and involvement, easier co-operating, the goals achieved, better information , resources and welfare were found to be the consequences of social capital.

According to the students interviews the social capital is the number of different habits, practices, situations, structures, feelings and experiences and these all have positive influences on social capital. These practices, habits etc. are represented in the instrument (questionnaire).

The ideas for further studying are: How social capital shows in work communities. What the differences in nominating the elements of social capital in two different groups in the same community are. How to use the instrument to prevent social exclusion among students. ______________________________________________________________________

The keywords are social capital, social network, trust, norms and reciprocity.