Tietomallintamisen hyödyntäminen taloteknisessä urakoinnissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten tietomallia voidaan hyödyntää taloteknisessä urakoinnissa sekä minkälaisia haasteita siihen liittyy.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä tietomallinnuksen tuomat hyödyt erityisesti hankkeen alussa, urakkalaskentavaiheessa. Olennaista tässä vaiheessa on itse mallin tarkastelun lisäksi määrälaskenta tietomallista. Rakentamisen alettua tietomallista voidaan lukea asentamista ja työsuunnittelua helpottavia tietoja, kuten esimerkiksi asennuskorkoja.

Tavoitteena oli myös esitellä keskeiset tietomallin määrälaskentaan käytettävät työkalut. Opinnäytetyön ohessa luotiin opinnäytetyön tilaajan käyttöön määrälaskentaohjelmaan käyttövalmiita laskentaparametreja.

Opinnäytetyö ottaa kantaa myös tietomallista saatavien määrien tarkkuutta perinteisiin paperisiin urakkapiirustuksiin verrattuna. Tietomallipohjaista määrälaskentaa sovelletaan kahden käytännön hankkeen avulla. Kohteiksi valittiin kaksi Tampereen tilakeskuksen rakennuttamaa kohdetta.

Työssä havaittiin, että tietomallipohjainen määrälaskenta tarkastelluista urakkalaskentavaiheen malleista oli jossain määrin mahdollista. Vaikka tietomallien materiaalimäärät olivat hyvin verrannollisia tasokuvista määriteltyihin materiaalimääriin, täytyi tietomallipohjaista laskentaa tukea tasokuvien avulla. Jotta tietomalleja olisi mahdollista hyödyntää tehokkaammin määrälaskennassa, tulisi määrälaskenta mallista asettaa yhdeksi mallinnustavoitteeksi.

The purpose of this study was to find out how building information model (BIM) could be effectively used in building services engineering contract work and what kind of challenges its use may involve.

The objective was to introduce the benefits of BIM especially at the beginning of the project, in the bidding phase. What is essential in the bidding phase along with inspection of the BIM model is quantity take-off. When the building process has started, BIM can provide information on various things, such as installing height of objects, which may ease the construction work and work planning.

A further goal was to present the essential tools which are used in quantity take-off from BIM. As the study progressed, ready-for-use calculation parameters for the take-off program used by the client were produced.

The study also examines the accuracy of quantity take-off from BIM models compared to paper layouts. Quantity take-off was demonstrated in practice with two real-life projects. In both of the projects chosen, Tampereen tilakeskus was the property developer.

The conclusion of this work was that quantity surveying was somewhat possible from the chosen bidding phase BIMs. Although the BIM quantities were very similar to the quantities calculated from layouts, they had to be completed with quantities from layouts. To make it possible to take more advantage of BIM, quantity surveying from the models should be set as a modeling objective