Documentary Film, Truth and Beyond : On the Problems of Documentary Film as Truth-telling

Abstract

My thesis deals with the problem of truth, or more specifically truth-telling in documentary film. Documentary film is often seen as something different from fiction and news, yet as something telling us about reality, a truth claim. Some define documentary film merely as “art” with no difference to fiction, however, both views are equally problematic. Cinema in general can be view at as a language, and from e.g. a sociological point of view, language is able to shape reality, and thus, cinema contributes to the social construction of reality. Therefore, I am looking at documentary film as a sort of truth claim, or as an act of truth-telling. These in their turn are linked to knowledge, and what we perceive or interpret as truth or real. My claims are based on a limited review on key contributions in cinema theory, as well as sociology and philosophy. By investigating truth, truth claims, and truth-telling within documentary film, we may find new approaches to address, problematise and understand these issues also in a broader perspective. My thesis also suggest criterion for a more truthful art of documentary filmmaking.

Mitt examensarbete behandlar problemet av sanning i dokumentärfilm. Dokumentärfilm anses ofta som något annat än fiktion eller nyheter, men något som ändå berättar om verkligheten, en sanning. Andra definierar dokumentär enbart som konst eller fiktion, men alla dessa definitioner är lika problematiska. Film kan anses som ett språk, och från en sociologisk synvinkel påverkar språket verkligheten. Detta betyder att även film bidrar till en socialt konstruerad verklighet. I mitt examensarbete behandlar jag dokumentärfilm som ett sanningspåstående eller som sanningstalande. Dessa är starkt kopplade till vetskap, och vad vi tolkar eller upplever som sanning eller något verkligt. Mina påståenden baserar sig på en översiktlig granskning av ett begränsat antal av centrala bidrag inom filmteori, sociologi och filosofi. Då vi undersöker sanning, sanningspåståenden och sanningstalande i dokumentärfilm har vi möjligheten att förstå och problematisera dessa koncept även i större sammanhang. I slutet av mitt arbete föreslår jag även nya kriterier för att skapa en mer sann dokumentärfilm.

Opinnäytetyöni käsittelee totuuden ongelmaa dokumenttielokuvassa. Dokumenttielokuva nähdään usein fiktiosta tai uutisista poikkeavana konseptina, mutta kuitenkin elokuvamuotona joka kertoo jotain todellisuudesta, eräänlaisena totuutena. Jotkut kuvailevat sitä taiteeksi tai pelkäksi fiktioksi, mutta nämä määritelmät ovat yhtä lailla ongelmallisia. Elokuvaa voidaan tarkastella kielenä, ja esimerkiksi sosiologisesta näkökulmasta katsottuna kieli muokkaa todellisuutta, ja tällöin myös elokuva osallistuu todellisuuden sosiaaliseen konstruointiin. Tästä syystä tarkastelen dokumenttielokuvaa opinnäytetyössäni eräänlaisena totuusväittämänä tai totuuden puhumisena. Totuusväittämillä ja totuuden puhumisella on myös vahva yhteys tietoon, ja siihen minkä tulkitsemme tai koemme totuutena ja todellisena. Väitteeni perustuvat rajalliseen elokuvateorian, sosiologian ja filosofian avainteosten tarkasteluun. Tutkiessamme dokumenttielokuvan totuutta, totuusväittämiä ja totuuden puhumisena, voimme ymmärtää ja problematisoida näitä konsepteja myös laajemmassa mittakaavassa. Opinnäytetyössäni ehdotan myös kriteereitä totuudenmukaisemmalle dokumenttielokuvanteolle