Seeruminäytteen kulkuprosessin kuvaaminen ja sen tehostaminen Lean-menetelmillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata omalla erikoisalallaan toimivan kliinisen laboratorion seeruminäytteiden kulkuprosessia ja löytää keinoja, joilla prosessin virtaustehokkuutta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin Lean-filosofian tarjoamia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla pyrittiin tunnistamaan ja analysoimaan prosessissa syntyvää hukkaa sekä luomaan mahdollisimman kattava kuva prosessin nykytilasta. Tarkoituksena oli tunnistaa prosessin pullonkauloja ja laskea läpimenoaikoja prosessin eri vaiheille ja odotuksesta aiheutuvalle hukalle. Opinnäytetyössä esitettyjä tuloksia on tarkoitus hyödyntää kohdelaboratoriossa näytteiden purkamisen ja näytteiden lajittelun työpisteen uudistamisessa.

Opinnäytetyön kokeellinen osa oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin keräämällä tietoa kellottamalla prosessin eri vaiheita. Kokeellisen osan tiedonkeruussa käytettiin paperisia kaavakkeita, joita laboratorion työntekijät täyttivät. Työssä käytettiin sekuntikelloja ajan mittaamiseen. Opinnäytetyön kokeellinen osuus jakautui kolmeen osaan, jotka olivat näytelähetysten purkamisen ja näytteiden lajittelun seuranta, lähetteiden järjestelmään viemisen kellotus ja seeruminäytteiden kulun seuranta laboratorion sisällä. Kaavakkeilla kerätyt tiedot analysoitiin Excel-ohjelmalla.

Seeruminäytteiden kulkuprosessi kohdelaboratoriossa voitiin jakaa neljään prosessin osaan, jotka olivat näytelähetysten purkaminen ja näytteiden lajittelu, lähetteiden vieminen järjestelmään, analyysi ja tulosten vastaus. Tulosten perusteella noin 80 % seerumi-näytteen kulkuprosessista oli hukkaa. Kellotustulosten perusteella saatiin laskettua yhden lähetteen järjestelmään viemiseen käytetty keskimääräinen aika, joka oli 44 sekuntia. Prosessin suurimpia pullonkauloja olivat näytelähetysten purkaminen ja lajittelu sekä tulosten hyväksyminen.

Seeruminäytteiden kulkuprosessin hukka syntyi vaihtelusta ja odotuksesta. Hukkaa on mahdollista karsia keskittämällä resursseja työvaiheisiin, jotka synnyttävät pullonkauloja. Myös kopioinnin vähentäminen ja sähköisiin lähetteisiin siirtyminen tehostaisivat prosessia. Tulosten perusteella suunniteltu uudistus, jossa lähetteet on tarkoitus viedä järjestelmään näytelähetysten purkamisen ja näytteiden lajittelun työpisteeltä, on virtaustehokkuutta lisäävä. Opinnäytetyössä kerättyjä tietoja seeruminäytteen kulkuprosessista on mahdollista hyödyntää prosessin kehitystyössä ja uudistusten onnistumisen arvioinnissa.

The aim of this thesis was to describe the process flow of the clinical laboratory and to find ways to improve the process flow efficiency. Methods and tools offered by the Lean philosophy were used to identify and analyze the waste generated in the process. The purpose was to identify bottlenecks and calculate lead times for the various phases of the process and for the waste. The results presented in the thesis are intended to be used in the reorganization of the target laboratory

The experimental part of the thesis was quantitative and it was done by collecting information by forms. The data was analyzed by MS Excel. Based on the results, more than 80 % of the process was waste. The average time spent for handling referrals was 44 seconds. The biggest bottlenecks in the process were the unpacking and sorting of samples and acceptance of results.

The waste in the process was caused by variation and waiting. It would be possible to cut the waste by concentrating resources to where they are needed. Reducing copying and switching to electronic referrals would enhance the process. Based on the results, flow efficiency could be increased by handling referrals at the same workstation as unpacking and sorting samples. This thesis is useful for the laboratory because it contains the information that helps to develop the process in the future.