Nokkahuilu – Hoveista muskareihin : Ideoita varhaisiän musiikinopettajille
Pirhonen, Eerika (2017)
Pirhonen, Eerika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705168470
Tiivistelmä
Vaikka nokkahuilu on monille tuttu soitin alakoulun musiikintunneilta, valitettavasti harva tietää, kuinka monipuolinen soitin nokkahuilu oikeastaan on. Opinnäytetyön tavoite oli antaa soitintuntemusta nokkahuilusta ja kartoittaa sopivat lähtökohdat ja työtavat nokkahuilun soitonopetukseen erityisesti varhaisiän musiikinopetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin, soveltuuko nokkahuilu alle kouluikäiselle soitettavaksi ja mitkä ovat hyvät lähtökohdat soiton opetukselle. Lisäksi selvitettiin, miten nokkahuilun soittotekniikkaa voi opettaa lapsen tasoisesti ja miten eri musiikin työtavat tukevat soiton oppimista.
Laadullinen tutkimus koostui opinnäytetyön kirjoittajan omista soitto- ja opetuskokemuksista peilailtuna kirjallisiin dokumentteihin sekä yhteen varhaisiän musiikinopettajan ja fagotin soitonopettajan teemahaastatteluun. Haastattelu litteroitiin ja tulokset analysoitiin teemoittain.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että nokkahuilun soitto soveltuu hyvin varhaisiänmusiikinopetukseen noin 5-7-vuotiaille lapsille. Soitonopetuksen lähtökohtina olivat sopiva ikähaitari, ryhmäkoko, nokkahuilutyyppi sekä innostava soittomateriaali. Soittotekniikan alkeita voi oppia, kun opetus toteutetaan varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteiden mukaisesti, hyödyntäen monipuolisesti musiikin työtapoja: kuuntelua, laulua, liikettä, soittoa ja integrointia. Sopraanonokkahuilu sopii hyvin soitettavaksi myös muiden huiluperheen jäsenten kanssa tai yhdessä muiden säestyssoittimien kanssa.
Opinnäytetyössä todettiin, että nokkahuilu sopii sekä taidemusiikkiin että musiikin opetuskäyttöön. Se valmentaa hyvin myös muihin soittimiin, mutta ei tule unohtaa, että se on itsessään hieno ja monipuolinen soitin.
Laadullinen tutkimus koostui opinnäytetyön kirjoittajan omista soitto- ja opetuskokemuksista peilailtuna kirjallisiin dokumentteihin sekä yhteen varhaisiän musiikinopettajan ja fagotin soitonopettajan teemahaastatteluun. Haastattelu litteroitiin ja tulokset analysoitiin teemoittain.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että nokkahuilun soitto soveltuu hyvin varhaisiänmusiikinopetukseen noin 5-7-vuotiaille lapsille. Soitonopetuksen lähtökohtina olivat sopiva ikähaitari, ryhmäkoko, nokkahuilutyyppi sekä innostava soittomateriaali. Soittotekniikan alkeita voi oppia, kun opetus toteutetaan varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteiden mukaisesti, hyödyntäen monipuolisesti musiikin työtapoja: kuuntelua, laulua, liikettä, soittoa ja integrointia. Sopraanonokkahuilu sopii hyvin soitettavaksi myös muiden huiluperheen jäsenten kanssa tai yhdessä muiden säestyssoittimien kanssa.
Opinnäytetyössä todettiin, että nokkahuilu sopii sekä taidemusiikkiin että musiikin opetuskäyttöön. Se valmentaa hyvin myös muihin soittimiin, mutta ei tule unohtaa, että se on itsessään hieno ja monipuolinen soitin.