Systemoitu kirjallisuuskatsaus polven tekonivelleikattujen etäkuntoutuksesta tutkimussuunnitelman perustaksi

Abstract

Opinnäytetyö koostuu systemoidusta kirjallisuuskatsauksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää polven tekonivelleikkaukseen liittyvän etäkuntoutuksen vaikuttavuutta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tehtiin eettisen toimikunnan lausuntohakemuksen liitteeksi tutkimussuunnitelma, joka sisälsi mm. tutkimuksessa käytetyt digitaaliset teknologiat ja käyttäjäkokemusta arvioivat mittarit. Tätä tutkimussuunnitelmaa ei julkaista opinnäytetyön liitteenä, vaan se jää salaiseksi.

Tiedonhakua tehtiin yleisesti polven tekonivelkuntoutuksesta ja fysioterapiasta sekä post- ja preoperatiivisesta etäkuntoutuksesta. Systemaattista tiedonhakua toteutettiin viimeisen kymmenen vuoden ajalta (2006-2016). Haussa käytettiin viittä kansainvälistä elektronista tietokantaa: Cinahl, Cochrane, MEDline, PubMed ja PEDro. Hakua täydennetiin yleishakukoneella ja lisäksi tehtiin käsihakua, jolla käytiin läpi löytyneiden aineistojen lähdeluettelot. Haussa käytettiin hakustrategiaa, joka sisälsi aihealueen MeSH-termejä, vapaasanoja, avainsanoja, fraaseja, jotka yhdistettiin Boolen operaattorilla. Analysoitavaksi valikoitui 22 systemaattista kirjallisuuskatsausta ja/tai meta-analyysiä, joista vain kahdessa oli tutkittu post-operatiivista etäkuntoutusta. Systemoidussa kirjallisuushaussa ei löytynyt pre-operatiivisesta etäkuntoutuksesta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että preoperatiivinen kuntoutus on sisällöltään hyvin samanlaista kuin postoperatiivisen kuntoutus.

Systemaattisen tiedonhaun tuloksena todetaan postoperatiivisen etäkuntoutuksen olevan yhtä vaikuttavaa kuin perinteisesti kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen. Lisäksi etäkuntoutuksen on todettu olevan hyvä vaihtoehto perinteiselle kuntoutukselle, josta kuntoutujat ovat kokeneet hyötyvänsä. Postoperatiivisen fysioterapian hyödyt keskittyvät pääosin akuuttiin postoperatiiviseen vaiheeseen nopeampana leikkauksesta toipumisena. Preoperatiivisen fysioterapian vaikuttavuudesta ei ole yhtenevää ja kliinisesti vahvaa merkittävää näyttöä. Preoperatiivisen fysioterapian on todettu olevan jokseenkin hyödyllistä niille potilaille, joiden toimintakyky on jo fysioterapian lähtötilanteessa huonompi. Merkittävää näyttöä oli preoperatiivisen pelon ja ahdistuksen vähenemisestä ja kohtalaista näyttöä preoperatiivisen kivun vähenemisestä. Positiivisia tuloksia on todettu olevan myös postoperatiivisen kivun lievittymisestä ja lihasvoimien lisääntymisestä, lyhentyneestä sairaalassaoloajasta ja siirtymisestä suoraan leikkauksen jälkeen kotiin. Tutkimuksissa suositeltiin pre- ja postoperatiivisen kuntoutuksen lopputulosmittareiksi käytettäviksi rinnakkain PROMeja sekä toiminnallisia mittareita, joiden tuottamilla tiedoilla saadaan parempi kokonaiskuva toimintakyvystä.

This Master´s thesis consists of a systematic literature review aimed at investigating the effectiveness of telerehabilitation in knee arthoplasty(KA). Based on the results of this literature review, a research plan was produced as an annex to the application to the ethics committee. The research plan included the digital technologies used in the study and the meters that measure user experience. This research plan will not be published as an attachment to the thesis, it will remain secret.

Information was sought generally from knee joint rehabilitation and physiotherapy, as well as post and preoperative telerehabilitation. Systematic data search was conducted over the past ten years (2006-2016). Five international electronic databases were used: Cinahl, Cochrane, MEDline, PubMed and PEDro. Secondary searching was undertaken by Google Scholar and by handsearch reference lists of retrieved articles were also screened. Search strategy included MeSH-terms, keywords and phrases combining them with the Boolean operator. Twenty-two systematic literature reviews and / or meta-analysis were selected for analysis, only two articles were about post-operative telerehabilitation. There were no pre-operative telerehabilitation studies in the systematic literature search. Studies have shown that preoperative rehabilitation is very similar to postoperative rehabilitation.

As a result of systematic literature search, postoperative telerehabilitation has been found to be as effective as traditional face-to-face rehabilitation. In addition, telerehabilitation has been found to be a good alternative to traditional rehabilitation, which the rehabilitees have experienced to be beneficial. The benefits of postoperative physiotherapy focus mainly on the acute postoperative stage from faster surgery to recovery. There is no consistent and clinically strong evidence of the effectiveness of preoperative physiotherapy. Preoperative physiotherapy has been found to be somewhat useful for those patients whose functional capacity is already lower in the baseline at the beginning of physiotherapy. Significant evidence was a decrease in preoperative anxiety and moderate evidence of a reduction in preoperative pain. Positive results have also reported for postoperative pain relieving, muscle strenght, shortened hospitalization time, and increased chances of getting home directly from an operating hospital. The research recommended preoperative and postoperative rehabilitation outcome measurements to be used in conjunction with PROMs as well as functional performance-based measures, whose data provides a better overall picture of functional ability.