Sydäninfarktipotilaan psyykkinen kuntoutuminen : Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä sydän- ja verisuonitaudeista ja sillä on muiden sairauksien tavoin vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää tutkittua tietoa sydäninfarktipotilaan psyykkistä kuntoutumista tukevista ja haittaavista tekijöistä. Tavoitteena oli kehittää hoitotyön ammattilaisten osaamista psyykkisen kuntoutumisen tukemisessa ja auttaa heitä tunnistamaan kuntoutumista haittaavia tekijöitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi tuottaa potilasohjauksessa hyödynnettävää tutkimustietoa hoitotyön ammattilaisten käyttöön.

Aineistona käytettiin kymmentä tieteellistä tutkimusartikkelia, jotka vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja täyttivät asetetut sisäänottokriteerit. Valikoituneet artikkelit luettiin ja artikkeleissa esiintyneet psyykkistä kuntoutumista tukevat ja haittaavat tekijät koottiin yhteen, minkä jälkeen alaluokat nimettiin aineiston perusteella.

Aineistossa esille nousseiden tulosten mukaan psyykkistä kuntoutumista tukevina tekijöinä voidaan pitää sosiaalista tukea, potilaan omaa selviytymisstrategiaa, voimavaroja ja persoonallisuutta. Hoitotyön ammattilaisena sairaanhoitaja voi vaikuttaa toiminnallaan ja käytöksellään sairaalaympäristössä näiden psyykkistä kuntoutumista tukevien tekijöiden toteutumiseen ja toisaalta myös vaarantavien tekijöiden ehkäisyyn. Psyykkistä kuntoutumista vaarantavina tekijöinä tulosten mukaan voidaan pitää sairauden aiheuttamia huolia, kommunikaation puutetta, sopeutumattomuutta, ahdistuneisuutta ja masentunutta mielialaa.

Sairaanhoitaja voi toiminnallaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa potilaan psyykkistä kuntoutumista tukevien tekijöiden toteutumiseen muun muassa antamalla tiedollista, emotionaalista ja konkreettista tukea sekä edistämällä luottamuksellista ja avointa kommunikaatiota.

Coronary heart disease is one of the most common of the cardiovascular diseases and it has an impact on mental well-being in the same way as other diseases. The purpose of the literary review was to compile research information about the supporting and impeding factors in the mental rehabilitation of a patient after a myocardial infarction. The objective was to develop the expertise of professionals of health care in supporting mental rehabilitation and help them to recognize the impeding factors. The objective was also to produce research information that could be used in patient guidance by health care professionals.

The material consisted of ten research articles that answered to the set research questions and met the inclusion criteria. The selected articles were read, and the supporting and impeding factors of mental rehabilitation mentioned in the articles were summarized. After this, subclasses were named based on the data.

According to the results, social support, the patient´s own coping strategy, resources and personality can be considered the supporting factors of one´s mental rehabilitation. As health care professionals, nurses can affect the supporting factors with their behaviour and work and, on the other hand, also prevent the emergence of the impeding factors. Worries, lack of communication, maladjustment, anxiety and a depressive mood can be considered the main impeding factors in mental rehabilitation.

Nurses can promote the supporting factors by giving informative, emotional and concrete support and by creating a confidential and open-minded atmosphere.