"Kuulovamma on osa elämää" : - tutkimus apuvälineiden ja palveluiden saannista ja tiedotuksesta Keski-Pohjanmaalla huonokuuloisten aikuisten kokemana
Takala, Heidi-Mari (2010)
Takala, Heidi-Mari
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206654
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004206654
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan toimialueella olevien huonokuuloisten kokemuksia apuvälineiden ja palveluiden saamisesta ja tiedottamisesta.
Tutkimukseni kohderyhmänä olivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvat huonokuuloiset, jotka ovat 18–65-vuotiaita ja omistavat kuulokojeet. Kyselyyn vastaajat ovat kaikki käyttäneet Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuulopalveluita, esimerkiksi käyneet kuuloasemalla, vuosien 2005–2008 aikana.
Tutkimukseni on pääosin kvantitatiivinen, mutta se sisältää kvalitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla postikyselylomakkeilla, joita lähetettiin 100 kappaletta. Vastauksia tuli 70 eli vastausprosentiksi tuli 70 %.
Tutkimustulosten mukaan apuvälineitä tai palveluja on käyttänyt vain murto-osa kyselyihin vastanneista. Tarkemmin ilmaistuna 13 vastaajaa käytti/on käyttänyt apuvälineitä ja 6 vastaajaa palveluita. Kuulokojeista, muista apuvälineistä ja palveluista oli pääasiassa tiedotettu Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, siellä olevalta kuulopoliklinikalta, kuuloasemalta tai kuulohoitajilta. Muita paikkoja, joista vastaajat olivat saaneet tietoa eri apuvälineistä tai palveluista, olivat muun muassa terveyskeskus, yhdistykset, mainokset, Internet, Kela tai työvoimatoimisto. Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että useimmat eivät olleet saaneet lainkaan tietoa eri apuväline- ja palveluryhmistä. Toiseksi yleisin vastausvaihtoehto oli, että vastaajat eivät kaivannetkaan lisätietoa.
Tutkimukseni kohderyhmänä olivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvat huonokuuloiset, jotka ovat 18–65-vuotiaita ja omistavat kuulokojeet. Kyselyyn vastaajat ovat kaikki käyttäneet Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuulopalveluita, esimerkiksi käyneet kuuloasemalla, vuosien 2005–2008 aikana.
Tutkimukseni on pääosin kvantitatiivinen, mutta se sisältää kvalitatiivisia piirteitä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla postikyselylomakkeilla, joita lähetettiin 100 kappaletta. Vastauksia tuli 70 eli vastausprosentiksi tuli 70 %.
Tutkimustulosten mukaan apuvälineitä tai palveluja on käyttänyt vain murto-osa kyselyihin vastanneista. Tarkemmin ilmaistuna 13 vastaajaa käytti/on käyttänyt apuvälineitä ja 6 vastaajaa palveluita. Kuulokojeista, muista apuvälineistä ja palveluista oli pääasiassa tiedotettu Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta, siellä olevalta kuulopoliklinikalta, kuuloasemalta tai kuulohoitajilta. Muita paikkoja, joista vastaajat olivat saaneet tietoa eri apuvälineistä tai palveluista, olivat muun muassa terveyskeskus, yhdistykset, mainokset, Internet, Kela tai työvoimatoimisto. Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että useimmat eivät olleet saaneet lainkaan tietoa eri apuväline- ja palveluryhmistä. Toiseksi yleisin vastausvaihtoehto oli, että vastaajat eivät kaivannetkaan lisätietoa.