Suomen finanssitavaratalot finanssikriisin jälkeen
Tähtinen, Anna (2017)
Tähtinen, Anna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188843
Tiivistelmä
Työ käsittelee syitä jotka ovat johtaneet pankki- ja vakuutuspalveluiden yhdistämiseen. Miksi monet finanssitavaratalot ovat purkautuneet sekä mitä tulevaisuudessa on odotettavissa? Lisäksi työssä kartoitetaan suomalaisten finanssitavaratalojen nykytilaa. Työn tavoite on tuottaa ehdotuksia strategian luomiseen. Michael Porterin klusteri-teorian, timantti-mallin sekä SWOT- ja PESTLE-analyysien pohjalta on rakennettu Mika Mannermaan skenaario-menetelmää hyödyntäen kolme tulevaisuudenkuvaa.
Finanssitavaratalojen hajoamiseen maailmalla ovat vaikuttaneet sijoitukset arvottomiksi paljastuneisiin lainajohdannaisiin. Suomen finanssitoimijat selvisivät vuoden 2008 finanssikriisin aktiivivaiheesta melko kuivin jaloin, koska olivat kymmenkunta vuotta ulkomaisia vastineitaan jäljessä ja lähi-menneisyydessä oli voimakkaasti talouteen vaikuttanut talouskriisi. Suo-men finanssitavaratalot toteuttavat finanssitavaratalo-mallia hyvin eri tavoin. SOK-LähiTapiola ja OP Ryhmä hajauttavat riskiä laajentumalla yhä uusille aloille ja tutkien mikä sopii tulevaisuuden tukijalaksi. Nordea-If sekä Danske Bank-Fennia keskittyvät ydintoimintojensa pitämisessä kilpai-lukykyisinä harventaen konttoriverkostoaan ja kehittäen voimakkaasti verkkopalveluitaan. POP Pankki ja Säästöpankit Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa taas profiloituvat paikallisiksi toimijoiksi.
Digitalisaatio tulee muuttamaan finanssialaa. Luultavasti sen vaikutus on joko vähäisempi ja muuttaa enemmän yhteiskuntaa yleisesti tai vaikutukset ovat nähtävissä pidemmällä aikajaksolla, kuin nyt uskotaan. Verkkopohjainen toiminta tulee lisäämään kilpailua, lisää epätyypillisiä työsuhteita ja muuttaa yksityishenkilöiden suhtautumista reaaliomaisuuteen. Finanssitavaratalo ei ole toimintamallina viisastenkivi. Keskenään erilaisten yritysten riskiä hajauttava vaikutuskaan ei joissain tilanteissa riitä. Finanssitavaratalo ei ole myöskään tuomittu epäonnistumaan, siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin millä tahansa alalla.
Finanssitavaratalojen hajoamiseen maailmalla ovat vaikuttaneet sijoitukset arvottomiksi paljastuneisiin lainajohdannaisiin. Suomen finanssitoimijat selvisivät vuoden 2008 finanssikriisin aktiivivaiheesta melko kuivin jaloin, koska olivat kymmenkunta vuotta ulkomaisia vastineitaan jäljessä ja lähi-menneisyydessä oli voimakkaasti talouteen vaikuttanut talouskriisi. Suo-men finanssitavaratalot toteuttavat finanssitavaratalo-mallia hyvin eri tavoin. SOK-LähiTapiola ja OP Ryhmä hajauttavat riskiä laajentumalla yhä uusille aloille ja tutkien mikä sopii tulevaisuuden tukijalaksi. Nordea-If sekä Danske Bank-Fennia keskittyvät ydintoimintojensa pitämisessä kilpai-lukykyisinä harventaen konttoriverkostoaan ja kehittäen voimakkaasti verkkopalveluitaan. POP Pankki ja Säästöpankit Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa taas profiloituvat paikallisiksi toimijoiksi.
Digitalisaatio tulee muuttamaan finanssialaa. Luultavasti sen vaikutus on joko vähäisempi ja muuttaa enemmän yhteiskuntaa yleisesti tai vaikutukset ovat nähtävissä pidemmällä aikajaksolla, kuin nyt uskotaan. Verkkopohjainen toiminta tulee lisäämään kilpailua, lisää epätyypillisiä työsuhteita ja muuttaa yksityishenkilöiden suhtautumista reaaliomaisuuteen. Finanssitavaratalo ei ole toimintamallina viisastenkivi. Keskenään erilaisten yritysten riskiä hajauttava vaikutuskaan ei joissain tilanteissa riitä. Finanssitavaratalo ei ole myöskään tuomittu epäonnistumaan, siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin millä tahansa alalla.