Suomen finanssitavaratalot finanssikriisin jälkeen

Abstract

Työ käsittelee syitä jotka ovat johtaneet pankki- ja vakuutuspalveluiden yhdistämiseen. Miksi monet finanssitavaratalot ovat purkautuneet sekä mitä tulevaisuudessa on odotettavissa? Lisäksi työssä kartoitetaan suomalaisten finanssitavaratalojen nykytilaa. Työn tavoite on tuottaa ehdotuksia strategian luomiseen. Michael Porterin klusteri-teorian, timantti-mallin sekä SWOT- ja PESTLE-analyysien pohjalta on rakennettu Mika Mannermaan skenaario-menetelmää hyödyntäen kolme tulevaisuudenkuvaa.

Finanssitavaratalojen hajoamiseen maailmalla ovat vaikuttaneet sijoitukset arvottomiksi paljastuneisiin lainajohdannaisiin. Suomen finanssitoimijat selvisivät vuoden 2008 finanssikriisin aktiivivaiheesta melko kuivin jaloin, koska olivat kymmenkunta vuotta ulkomaisia vastineitaan jäljessä ja lähi-menneisyydessä oli voimakkaasti talouteen vaikuttanut talouskriisi. Suo-men finanssitavaratalot toteuttavat finanssitavaratalo-mallia hyvin eri tavoin. SOK-LähiTapiola ja OP Ryhmä hajauttavat riskiä laajentumalla yhä uusille aloille ja tutkien mikä sopii tulevaisuuden tukijalaksi. Nordea-If sekä Danske Bank-Fennia keskittyvät ydintoimintojensa pitämisessä kilpai-lukykyisinä harventaen konttoriverkostoaan ja kehittäen voimakkaasti verkkopalveluitaan. POP Pankki ja Säästöpankit Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa taas profiloituvat paikallisiksi toimijoiksi.

Digitalisaatio tulee muuttamaan finanssialaa. Luultavasti sen vaikutus on joko vähäisempi ja muuttaa enemmän yhteiskuntaa yleisesti tai vaikutukset ovat nähtävissä pidemmällä aikajaksolla, kuin nyt uskotaan. Verkkopohjainen toiminta tulee lisäämään kilpailua, lisää epätyypillisiä työsuhteita ja muuttaa yksityishenkilöiden suhtautumista reaaliomaisuuteen. Finanssitavaratalo ei ole toimintamallina viisastenkivi. Keskenään erilaisten yritysten riskiä hajauttava vaikutuskaan ei joissain tilanteissa riitä. Finanssitavaratalo ei ole myöskään tuomittu epäonnistumaan, siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikkiin muihinkin toimijoihin millä tahansa alalla.

This thesis deals with reasons that have led to the joining of banking and insurance services. Why many financial conglomerates have disassembled and what lies ahead in the future. This work also charts the state of Finnish financial conglomerates. The goal of this thesis is to produce tools for strategy creation. Applied theories are Michael Porter’s business clusters and the diamond theory of competitive advantage, which are used alongside SWOT- and PESTLE-analysis to map the state of Finnish financial conglomerates. Based on the analysis three alternative futures have been build applying Mika Mannermaa’s scenario method.

The main reason behind the disassembly of universal banks were investments in the loan derivatives that proved out to be worthless. Finnish financial sector remained somewhat unharmed by the active phase of the finance crisis of 2008, because they were roughly a decade behind their foreign counterparts and had an economic crisis in their near past that had affected them thoroughly. Finnish universal banks implement the conglomerate-model very differently. SOK-LähiTapiola and OP Group diverse their risk by expanding into new businesses and exploring what would be the future stepping stone. Nordea-If and Danske Bank-Fennia focus on keeping their core businesses competitive by cutting down branches and developing their online services. POP Pankki and Säästöpankki Group with Finnish P&C insurance are profiling themselves as local operators.

Digitalisation will change the finance industry. Probably the effect will be either smaller and changes more the society in general or the effects will be seen on a much longer time span than now thought. Internet based companies will add on to the competition, increase atypical entrepreneurship and change how private people view personal property. Universal Bank is not a universal solution for financial sector’s problems. The risk diversification through different revenue generation models is just not always enough. Univeral Bank model is not doomed to fail, it just subject to the same economic principles as anyother operator in any field.